– Vähähiilisestä yritystoiminnasta on mahdollista tehdä entistä vahvempi veturi Suomen taloudelle ja työllisyydelle, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies ja SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta painottavat yhteisessä tiedotteessaan.

He vetoavat Suomen päättäjiin:

– Ilmastonmuutoksen hillintä on aikamme vakavin haaste, jonka ratkaisuun sekä EK että SAK ovat sitoutuneet. Haasteeseen tulee tarttua IPCC-raportin esittämällä tavalla: päästövähennyksiä tarvitaan enemmän ja nopeammassa aikataulussa. Vain siten ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit ja kustannukset pysyvät yhteiskunnallisesti hallittavissa rajoissa.

– Suomi on alan kiinnostavimpia innovaatiomaita, jonka osaamiselle on globaalia kysyntää. Mitä enemmän saamme ratkaisujamme kansainvälisille markkinoille, sitä laajemmin Suomi voi olla vaikuttamassa päästötavoitteiden saavuttamiseen maailmanlaajuisesti.

Järjestöt jakavat tavoitteen siitä, että EU:n nettopäästöt on saatava nollaan viimeistään vuoteen 2050 mennessä.

– Ennustettavan politiikan avulla voidaan myös taata oikeudenmukainen siirtymä vähäpäästöiseen talousjärjestelmään niin etteivät toimien kustannukset ja vaikutukset nouse yhdellekään ihmisryhmälle tai elinkeinoelämän haaralle kohtuuttomiksi.

Eloranta ja Häkämies pitävät selvänä, että ilmastonmuutoksen torjuminen ei ole ilmaista.

– Kaikkein kalleinta on kuitenkin se, että emme tee mitään ja maapallo lämpenee hyvinvointimme kannalta kestämättömälle tasolle. Siksi ilmastotoimet on tärkeää kääntää positiiviseksi mahdollisuudeksi. Edelläkävijänä Suomi voi kehittää ja viedä teknologioita ja ratkaisuita, joiden avulla muut maat voivat vähentää päästöjään.

Hyvänä esimerkkinä uusista mahdollisuuksista he mainitsevat muun muassa sähköautojen akkujen ja akkumateriaalien tuottamisen ja valmistamisen.

– Kunnianhimoisen ilmastopolitiikan keskeinen elementti on oltava pitkäjänteisyys ja ennustettavuus. Kun politiikka on jatkossakin johdonmukaista, sopeutumisajat riittäviä ja kilpailukyvystä huolehditaan, eivät ilmastotoimet uhkaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä tai suomalaisia työpaikkoja, järjestöjensä johtajat painottavat.