Politiikka
3.2.2017 07:15 ・ Päivitetty: 3.2.2017 08:13
“Vastareaktio hallituksen julkisen sektorin vastaiselle politiikalle” – JHL:n edustajistovaaleihin 1 176 ehdokasta, mukana useita tunnettuja sd-nimiä
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n edustajistovaaleihin ilmoittautui määräaikaan mennessä kaikkiaan 1 176 ehdokasta. Ehdokasasettelu päättyi tiistaina.
Tänä vuonna edustajistovaaleihin on asetettu ehdokkaita enemmän kuin vuoden 2012 valeissa, jolloin ehdokkaita oli 1 160. Ehdokkaita asetettiin kaikkiaan 406 yhdistyksestä. Naisia ehdokkaista on 635 ja miehiä 541. Nimet vahvistetaan perjantaina.
JHL:n edustajistovaalit pidetään 13.–29. maaliskuuta. Edustajistoon valitaan viisivuotiskaudeksi 120 edustajaa 11 vaalipiiristä. Edustajisto on JHL:n ylin päättävä elin.
Liiton puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine iloitsee komeasta ehdokasmäärästä.
– Tulos on todella hyvä meidän osalta, hän sanoo Demokraatille.
Hän arvelee, että ehdokasasettelua on siivittänyt oikeistohallituksen vahvasti julkisen sektorin vastainen politiikkaa. Porukat ovat puheenjohtajan mukaan ärhäköityneet.
– Meidän väki toki tietää, että tämä hyvinvointivaltio on olemassa siksi, että veroilla pidetään huoli yhdenvertaisesti julkisista palveluista.
Lisää aiheesta
Niemi-Laineen mukaan sote- ja maakuntauudistus on ollut hallitukselta “koominen” hanke, joka tulee erittäin kalliiksi.
– Porukka on päättänyt lähteä näyttämään hallitukselle näissä vaaleissa, että olemme vahva liike JHL:nä. Ja pidetään huoli kansalaisten palveluista.
Ehdokkaiden joukossa on myös kaikelle kansalle tuttuja, kovia nimiä.
Ainakaan yhteiskuntatiedoista ja -taidoista ei jää osaaminen uupumaan.
– Osaamistaso on korkea, Niemi-Laine kehuu.
Demokraatin tietojen mukaan joukossa on kuusi-kahdeksan kansanedustajaa, jotka ovat halunneet ehdokkuudellaan lähteä tukemaan ay-liikettä ja julkisen sektorin palveluja.
Niemi-Laine näkee myös tässä viestin hallitukselle.
Kentältä kiirineen tiedon mukaan ehdokkaiden joukossa ovat SDP:n kansanedustajat Eero Heinäluoma, Krista Kiuru, Tytti Tuppurainen, Johanna Ojala-Niemelä, joka istuu nykyisessä edustajistossa, Anneli Kiljunen ja Satu Taavitsainen.
Kansanedustajia edustajistoon on tarjolla ollut aiemminkin. Määrä on nyt poikkeuksellisen suuri.
Mutta ennen kaikkea on terhakoitunut liiton oma aktiiviväki.
Niemi-Laine korostaa, että se on kova ydin näissä vaaleissa. Aktiivit tekevät äänestystuloksen työpaikoilla.
– On hienoa, että istuvat kansanedustajat ovat lähteneet heitä tukemaan.
Nykyisestä eduskunnasta löytyy yli 20 JHL-taustaista kansanedustajaa.
On selvää, että meille ei tuoda mitään viennin valmista mallia, sitä ei oteta.
Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen kertoi tällä viikolla Kauppalehdessä, että järjestöt eivät ole päässeet yhteisymmärrykseen niin sanotusta Suomen mallista.
Inkeroisen mukaan vientiliitot neuvottelevat nyt keskenään uudesta työmarkkinamallista. Viesti oli, että Suomen malli on kuopattu. Uuden työmarkkinamallin pitäisi olla valmis maaliskuun loppuun mennessä.
Tilanne epäilyttää JHL:n Päivi Niemi-Lainetta.
– Tiedämme, että kehysriihi on näillä näkymin tulossa vappuviikolla. Kuinka moni järjestö lähtee käsiänsä sitouttamaan mihinkään malliin ennen kuin on nähty, mikä kehysriihen tilanne ja poliittiset suuntalinjat ovat? hän kysyy.
– Sieltä (kehysriihestä) kuitenkin tulee neuvottelupöytään varmasti vankkoja terveisiä.
Julkinen sektori on miettinyt tilannetta Inkeroisen puheenvuoron jälkeen. Neuvottelujen pitäisi käynnistyä 15. syyskuuta.
– On aivan selvää, että meille ei tuoda mitään viennin valmista mallia, sitä ei oteta. Pidetään huoli siitä, että katto on lattia ja lattia on katto. Nyt halutaan palkankorotus selkeästi, Niemi-Laine linjaa.
Keskusteluissa Niemi-Laine toi myös esiin, että kiky (kilpailukykysopimus) on tehty vääränaikaisesti.
– Meidän on vaikea lähteä pöytään millään muulla näkemyksellä kuin sillä, että palkankorotus selkeästi tulee, ostovoimaa lisätään. Julkinen sektori on saanut tuplarangaistuksen kilpailukykysopimuksesta. Meidän kontolle ei ole enempää mahdollisuus kantaa tätä kilpailukykytaakkaa.
On uhkailtu, että kehysriihessä tehdään specsit paikallisen sopimisen lisäämiselle, jos ei muuten päästä eteenpäin – ehkä vielä lisäleikkausten kera.
Niemi-Laine painottaa, että paikallisesta sopimisesta neuvotteleminen on työmarkkinoiden asia. Eikä niin, että hallitus sitä sanelee.
Kilpailukyky aidosti tulee siitä, että me yhdessä menemme eteenpäin, ei toimialoittain.
Julkisen sektorin liitot haluavat katsoa tilannetta rauhassa. Syksyn aikana asian äärelle palataan.
Niemi-Laineen mukaan silloin katsotaan, missä vaiheessa on sopiva paikka lähteä neuvottelemaan.
– Meillä on sopimukset katkolla vasta ensi vuoden alusta, tammikuun aikana, hän toteaa.
Niemi-Laine alleviivaa, ettei yritysten riskinotto ole mahdollista ilman julkista sektoria. Se turvaa vientiä, omistamista ja yrittämistä. Melkoinen paketti yritystoimintaa tukemassa.
– On turha asettaa meitä vastakkain. Olisi yhdessä katsottava palkkamalli sellaiseksi, että me pystymme edelleenkin pitämään näin upeata kilpailukykyistä Suomea yllä.
Ostovoiman ja palveluiden merkitys on kasvanut.
– Ajat ovat muuttuneet. Kilpailukyky aidosti tulee siitä, että me yhdessä menemme eteenpäin, ei toimialoittain, Päivi Niemi-Laine sanoo.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.