Varsinaisten koulun omien oppilaiden puuttuminen jo perjantaihin hiljentyneestä koulurakennuksesta ei vierailijoita haitannut, sillä pelkästään koulun tilat tuntuivat innostavan valtuustoa.

– Vierailu koululla oli valtuuston jäsenten toivomus. Monet heistä ovat ensimmäistä kertaa Suomessa ja heidän on tärkeää nähdä omin silmin kuinka suomalainen opetusjärjestelmä toimii, Karjalasta kotoisin oleva Venäjän parlamentin alahuoneen Duuman edustaja Valentina Pivnenko kertoo Demokraatille.

– Suomalainen opetusjärjestelmä toimii todella hyvin. Opettajien suhtautuminen lapsiin on erittäin hienoa. Lapsia varten on tehty kaikki tarvittavat asiat, jotta he voisivat oppia ja kehittyä.

– Vierailu toimii heille hyvänä esimerkkinä ja siellä opittuja ja nähtyjä ideoita he voivat myös mainostaa Venäjällä.

Kouluun tutustumaan päässeet edustajat vaikuttivatkin halukkailta oppimaan. Kysymyksiä satoi lähes taukoamatta koulun henkilökunnan esitellessä opetustiloja vierailijaryhmälle rehtori Anna Hirvosen johdolla.

– Mielestäni vieraat olivat kiinnostuneita ja kovasti he kyselivät kaikenlaista. Lisäksi he myös kuuntelivat mielenkiinnolla myös sitä, mitä me kerrottiin, Hän kuvailee.

Hirvonen antaakin vierailijaoppilaille aiheeseen keskittymisestä kiitettävän arvosanan.

– Vaikkeivat he olleetkaan ensisijaisesti kouluihmisiä, hän naurahtaa.

Myllypuron peruskoulun rehtori Anna Hirvonen.

Vierailijoiden kysymykset liittyivät pääosin koulun arkisiin käytäntöihin, kuten koulun tarjoamiin palveluihin, opettajien palkkaukseen ja työaikaan sekä erilaisiin tiloihin liittyviin asioihin. Tyytyväistä nyökyttelyä esiintyi etenkin silloin, kun Hirvonen kertoi kerran päivässä tarjottavasta ilmaisesta lämpimästä ateriasta.

Lievää ihmettelyä syntyi puolestaan kurkistettaessa kotitalous- sekä käsityöluokkien uumeniin. Hirvosen selostaessa höyläpenkin äärellä tasa-arvon merkitystä ja sitä, että tytöt ja pojat osallistuvat sekaryhmissä molempiin aineisiin, venäläisedustajien joukosta kuului humoristista pohdintaa, että mahtaako miehiä kohta enää tarvita naisten tehdessä kohta kaiken itse.

Lisäksi koulun turvallisuus sekä pakollinen ulkoilu välitunneilla herättivät vierailun aikana keskustelua. Koulun neljä vuotta sitten remontoitu ilme sai myös kehuja.

– Tämäkin 1960-luvulla valmistunut rakennus on yhä erittäin hyvässä kunnossa. Tiedämme, että suomalaiset ovat hyviä rakentamaan ja pitämään kiinteistöistään huolta, Pivnenko kehuu.

Myllypuroon venäläiset edustajat eivät ilmaantuneet täysin sattumalta. Koulussa voi opiskella venäjää jo ykkösluokalta lähtien. Lisäksi venäjän kieltä kotona puhuvien on mahdollista käydä peruskoulu kaksikielisenä Myllypurossa.  

– Meillä on käynyt ennenkin erilaisia vierailijaryhmiä täällä etenkin Venäjältä, kun meillä on tämä venäjän kieli täällä vieraana kielenä opetettavana, Hirvonen kertoo.

– Venäjän kieltä opetetaan kuitenkin Helsingissä todella vähän. Se on sääli.

Kielen opetuksen lisääminen ei kuitenkaan ole niin yksinkertaista, kuin miltä se äkkiseltään tuntuisi. Hirvonen kertoo, että vaikka vanhemmilta ja huoltajilta tehdyissä kyselyissä kerrotaan venäjän kielen kiinnostavan, mutta kiinnostus ei kuitenkaan realisoidu välttämättä koulussa.

– Kun kielen opetusta on tarjolla, niin ryhmiä ei kuitenkaan välttämättä muodostu.

Myllypuron peruskoulun 7–9 luokkalaisilla on myös vakiintunut ystävyyskoulu Pietarissa, jonne osa oppilaista pääsee tutustumaan kerran vuodessa. Lisäksi koulun nuorimmat luokat vierailevat vuosittain Venäjän entisessä pääkaupungissa.

– Pietari on hirvittävän hieno paikka, toivoisin, että voisin viedä sinne vaikka kaikki oppilaat. Siellä on niin valtavasti historiaa, kulttuuria ja taidetta, että vaikka suomalaiset vierailevatkin siellä nykyään paljon aikaisempaa enemmän, voisi kanssakäymistä vielä lisätä ihan yleiselläkin tasolla.

– Mutta esimerkiksi viisumit ovat ongelma, etenkin kouluilla. Jos vierailuja sinne järjestetään, niin puolet matkan kustannuksista tulee viisumeista.

Duuman edustajien vierailu peruskouluun oli osa Venäjän Duuman Suomi-yhteistyöryhmä valtuuston kaksipäiväistä vierailua Helsingissä. Duuman yhteistyöryhmät ovat edustajille vapaaehtoisia ja kukin edustajista voi samaan aikaan olla enintään kahdessa ryhmässä.

– Duumassa on paljon yhteistyöryhmiä ja edustettuina on käytännössä koko maailma edustettuna. Suomen ryhmässä on 27 edustajaa, jota voi pitää isona ryhmänä. Suomen-ryhmässä edustajia ei ole ainoastaan lähialeilta, vaan edustajia on myös esimerkiksi Siperiasta, Pivnenko kertoo.

Jussi Saksa opettaa Rasmus Laineelle sekä Cecilia Matzinnille saksofonin alkeita.

Viime viikon perjantaina ja lauantaina järjestetyn vierailun keskeisenä tarkoituksena oli lisätä parlamentaarista yhteistyötä Venäjän Duuman ja Suomen eduskunnan välillä. Valtuuskunta tapasikin eduskunnan puhemiehen ja lisäksi eduskunnan Venäjä-ystävyysryhmää sen puheenjohtajan, kansanedustaja Eero Heinäluoman (sd.) johdolla.

– Vierailun tavoite on ennen kaikkea vahvistaa parlamenttien välisen yhteistyön tekemistä, Pivnenko luonnehtii.

Yhteistyötä pyritään edistämään etenkin talouden ja sosiaalisten alojen osalta. Tämä ei nykyisessä ilmapiirissä ole välttämättä aina niin helppoa esimerkiksi Venäjä-pakotteiden johdosta.

– Yhteistyöryhmän vierailu vahvistaa, että Suomella ja Venäjällä on hyvät mahdollisuudet kehittää yhteistyötä niin parlamentaarin kuin ihmisten tasolla, Pivnenko toteaa.

– Ehkä on myös tärkeää, että keskustelemme suomalaisten kollegoiden kanssa kaikista projekteista ja hankkeista. Ja tietysti haluamme onnitella Suomea sen itsenäisyyden juhlavuoden johdosta.