”Venäjän kieltä opetetaan Helsingissä todella vähän. Se on sääli.” – Duuman edustajat pääsivät tutustumaan suomalaisen peruskoulun höyläpenkkeihin

Kuva: Jari Soini
Suomi-yhteistyöryhmän puheenjohtaja Valentina Pivnenko (vasemmalla) ihmetteli höyläpenkin toimintaa muun valtuuskunnan tarkkaillessa.

Myllypuron peruskoulun pulpetteihin istui perjantai-iltapäivällä hivenen harvinaislaatuisempia oppilaita, kun ryhmä Venäjän Duuman edustajia pääsi tutustumaan suomalaiseen koulutusjärjestelmään.

Varsinaisten koulun omien oppilaiden puuttuminen jo perjantaihin hiljentyneestä koulurakennuksesta ei vierailijoita haitannut, sillä pelkästään koulun tilat tuntuivat innostavan valtuustoa.

– Vierailu koululla oli valtuuston jäsenten toivomus. Monet heistä ovat ensimmäistä kertaa Suomessa ja heidän on tärkeää nähdä omin silmin kuinka suomalainen opetusjärjestelmä toimii, Karjalasta kotoisin oleva Venäjän parlamentin alahuoneen Duuman edustaja Valentina Pivnenko kertoo Demokraatille.

– Suomalainen opetusjärjestelmä toimii todella hyvin. Opettajien suhtautuminen lapsiin on erittäin hienoa. Lapsia varten on tehty kaikki tarvittavat asiat, jotta he voisivat oppia ja kehittyä.

Valtuuston ja yhteistyöryhmän puheenjohtaja Pivnenko arvelee, että vierailusta suomalaiseen peruskouluun on paljon hyötyä etenkin valtuuston jäsenille, ketkä vierailevat Suomessa ensimmäistä kertaa.

– Vierailu toimii heille hyvänä esimerkkinä ja siellä opittuja ja nähtyjä ideoita he voivat myös mainostaa Venäjällä.

Vieraat olivat kiinnostuneita ja kovasti he kyselivät kaikenlaista.

Kouluun tutustumaan päässeet edustajat vaikuttivatkin halukkailta oppimaan. Kysymyksiä satoi lähes taukoamatta koulun henkilökunnan esitellessä opetustiloja vierailijaryhmälle rehtori Anna Hirvosen johdolla.

– Mielestäni vieraat olivat kiinnostuneita ja kovasti he kyselivät kaikenlaista. Lisäksi he myös kuuntelivat mielenkiinnolla myös sitä, mitä me kerrottiin, Hän kuvailee.

Hirvonen antaakin vierailijaoppilaille aiheeseen keskittymisestä kiitettävän arvosanan.

– Vaikkeivat he olleetkaan ensisijaisesti kouluihmisiä, hän naurahtaa.

Myllypuron peruskoulun rehtori Anna Hirvonen.

Vierailijoiden kysymykset liittyivät pääosin koulun arkisiin käytäntöihin, kuten koulun tarjoamiin palveluihin, opettajien palkkaukseen ja työaikaan sekä erilaisiin tiloihin liittyviin asioihin. Tyytyväistä nyökyttelyä esiintyi etenkin silloin, kun Hirvonen kertoi kerran päivässä tarjottavasta ilmaisesta lämpimästä ateriasta.

Lievää ihmettelyä syntyi puolestaan kurkistettaessa kotitalous- sekä käsityöluokkien uumeniin. Hirvosen selostaessa höyläpenkin äärellä tasa-arvon merkitystä ja sitä, että tytöt ja pojat osallistuvat sekaryhmissä molempiin aineisiin, venäläisedustajien joukosta kuului humoristista pohdintaa, että mahtaako miehiä kohta enää tarvita naisten tehdessä kohta kaiken itse.

Lisäksi koulun turvallisuus sekä pakollinen ulkoilu välitunneilla herättivät vierailun aikana keskustelua. Koulun neljä vuotta sitten remontoitu ilme sai myös kehuja.

– Tämäkin 1960-luvulla valmistunut rakennus on yhä erittäin hyvässä kunnossa. Tiedämme, että suomalaiset ovat hyviä rakentamaan ja pitämään kiinteistöistään huolta, Pivnenko kehuu.

Venäjän kieltä opetetaan Helsingissä todella vähän. Se on sääli.

Myllypuroon venäläiset edustajat eivät ilmaantuneet täysin sattumalta. Koulussa voi opiskella venäjää jo ykkösluokalta lähtien. Lisäksi venäjän kieltä kotona puhuvien on mahdollista käydä peruskoulu kaksikielisenä Myllypurossa.  

– Meillä on käynyt ennenkin erilaisia vierailijaryhmiä täällä etenkin Venäjältä, kun meillä on tämä venäjän kieli täällä vieraana kielenä opetettavana, Hirvonen kertoo.

– Venäjän kieltä opetetaan kuitenkin Helsingissä todella vähän. Se on sääli.

Kielen opetuksen lisääminen ei kuitenkaan ole niin yksinkertaista, kuin miltä se äkkiseltään tuntuisi. Hirvonen kertoo, että vaikka vanhemmilta ja huoltajilta tehdyissä kyselyissä kerrotaan venäjän kielen kiinnostavan, mutta kiinnostus ei kuitenkaan realisoidu välttämättä koulussa.

– Kun kielen opetusta on tarjolla, niin ryhmiä ei kuitenkaan välttämättä muodostu.

Myllypuron peruskoulun 7–9 luokkalaisilla on myös vakiintunut ystävyyskoulu Pietarissa, jonne osa oppilaista pääsee tutustumaan kerran vuodessa. Lisäksi koulun nuorimmat luokat vierailevat vuosittain Venäjän entisessä pääkaupungissa.

– Pietari on hirvittävän hieno paikka, toivoisin, että voisin viedä sinne vaikka kaikki oppilaat. Siellä on niin valtavasti historiaa, kulttuuria ja taidetta, että vaikka suomalaiset vierailevatkin siellä nykyään paljon aikaisempaa enemmän, voisi kanssakäymistä vielä lisätä ihan yleiselläkin tasolla.

– Mutta esimerkiksi viisumit ovat ongelma, etenkin kouluilla. Jos vierailuja sinne järjestetään, niin puolet matkan kustannuksista tulee viisumeista.

Suomen ryhmässä on 27 edustajaa, jota voi pitää isona ryhmänä.

Duuman edustajien vierailu peruskouluun oli osa Venäjän Duuman Suomi-yhteistyöryhmä valtuuston kaksipäiväistä vierailua Helsingissä. Duuman yhteistyöryhmät ovat edustajille vapaaehtoisia ja kukin edustajista voi samaan aikaan olla enintään kahdessa ryhmässä.

– Duumassa on paljon yhteistyöryhmiä ja edustettuina on käytännössä koko maailma edustettuna. Suomen ryhmässä on 27 edustajaa, jota voi pitää isona ryhmänä. Suomen-ryhmässä edustajia ei ole ainoastaan lähialeilta, vaan edustajia on myös esimerkiksi Siperiasta, Pivnenko kertoo.

Jussi Saksa opettaa Rasmus Laineelle sekä Cecilia Matzinnille saksofonin alkeita.

Viime viikon perjantaina ja lauantaina järjestetyn vierailun keskeisenä tarkoituksena oli lisätä parlamentaarista yhteistyötä Venäjän Duuman ja Suomen eduskunnan välillä. Valtuuskunta tapasikin eduskunnan puhemiehen ja lisäksi eduskunnan Venäjä-ystävyysryhmää sen puheenjohtajan, kansanedustaja Eero Heinäluoman (sd.) johdolla.

– Vierailun tavoite on ennen kaikkea vahvistaa parlamenttien välisen yhteistyön tekemistä, Pivnenko luonnehtii.

Yhteistyötä pyritään edistämään etenkin talouden ja sosiaalisten alojen osalta. Tämä ei nykyisessä ilmapiirissä ole välttämättä aina niin helppoa esimerkiksi Venäjä-pakotteiden johdosta.

– Yhteistyöryhmän vierailu vahvistaa, että Suomella ja Venäjällä on hyvät mahdollisuudet kehittää yhteistyötä niin parlamentaarin kuin ihmisten tasolla, Pivnenko toteaa.

– Ehkä on myös tärkeää, että keskustelemme suomalaisten kollegoiden kanssa kaikista projekteista ja hankkeista. Ja tietysti haluamme onnitella Suomea sen itsenäisyyden juhlavuoden johdosta.

Suomalaisen median monimuotoisuuden suurin uhka on omistajuuden keskittyminen, arvioi selvitys

Kuva: Getty Images

Omistajuuden keskittyminen on suurin uhka Suomen median monimuotoisuudelle, arvioi tuore selvitys. Median tilaa tutki vuotuinen yleiseurooppalainen Media Pluralism Monitor -selvitys.

Tutkimus arvioi riskejä neljällä osa-alueella. Näistä ainoastaan lain turvaa koskeva alue Suomessa jäi matalalle riskitasolle.

Poliittisen itsenäisyyden sekä sosiaalisen osallisuuden alueet yltivät keskisuurelle riskitasolle. Omistuksen keskittyminen nousi korkealle riskitasolle.

Journalistien ammattikunnan oloja kuvaava riskimittari nousi lisääntyneen uhkailun ja painostuksen takia.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Mies kieltäytyi siviilipalveluksesta – hovioikeus hylkäsi syytteet ja katsoo, että tuomitseminen olisi syrjivää kohtelua

Helsingin hovioikeus on hylännyt syytteen siviilipalveluksesta kieltäytymisestä. Kyse oli miehestä, joka kieltäytyi siviilipalveluksesta vakavien omantunnon syiden vuoksi.

Hovioikeus katsoo, että henkilön tuomitseminen siviilipalveluksesta kieltäytymisestä on syrjivää kohtelua. Näin siksi, että Jehovan todistajat on erikseen lailla vapautettu sekä ase- että siviilipalveluksesta.

Ratkaisu syntyi äänestyspäätöksenä.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

”Alimmatkin asiakasmaksut ovat liikaa” – Tutkimuksen karu paljastus: Ikääntynyt pienituloinen joutuu säästämään lääkärikäynneistä

Kuva: LEHTIKUVA / HANDOUT / TOMMI TUOMI

Useampi kuin joka kymmenes pienituloinen ikääntynyt jättää menemättä lääkäriin rahan takia. Asia käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta tutkimuksesta.

– Alimmatkin terveydenhuollon asiakasmaksut ovat liikaa. Niistä säästetään, jos vaivan tai sairauden kanssa vielä pärjää, kertoo tutkija Katri Hannikainen.

– Varsinkin hammashoidon hinta nousee helposti korkeaksi julkisellakin puolella. Yksityisten lääkäri- ja erityisesti hammaslääkäripalveluiden käyttö eroavat huomattavasti tulojen mukaan, hän jatkaa.

Nykyisellään kotona elämisen edellytykset eivät kaikilla toteudu.

Vähävaraisuus heijastuu myös kotiin saatavaan apuun. Useampi kuin joka neljäs pienituloinen vanhus ei saa riittävästi tai lainkaan kotipalvelua. Lähes viidennes ikääntyneistä pienituloisista ei saa riittävästi tai lainkaan kotisairaanhoitoa.

THL selvitti Suomen 65 vuotta täyttäneiden sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta, käyttöä ja kokemuksia. Vastaajat jaettiin viiteen tuloryhmään, joista alimman tulot olivat korkeintaan noin 15 000 euroa vuodessa ja ylimmän vähintään noin 30 000 euroa vuodessa.

– Suomessa on jo kauan ollut tavoitteena, että ihmiset voisivat asua kotonaan myöhäiseen ikään. Hyvin toimivan kotihoidon edellytysten turvaaminen mahdollistaisi sen, että myös pienituloisimmat vanhukset pystyisivät asumaan kotona mahdollisimman pitkään. Nykyisellään kotona elämisen edellytykset eivät kaikilla toteudu, Hannikainen arvioi.

Tutkimuksen aineisto on kerätty vuosina 2013–2015. Otoksen koko oli 54 853 ja vastanneiden osuus 69 prosenttia.

USU: Kelan tulkkauspalvelut heikentyneet kilpailutuksen myötä – neuvonnan tarve ”räjähtänyt käsiin”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Vammaisjärjestöt ja asiakkaat ovat pettyneitä Kelan tulkkauspalvelujen laatuun tuoreimman kilpailutuksen jälkeen, kertoo Uutissuomalainen.

Uutta järjestelmää kritisoidaan lehdelle Kehitysvammaliitosta, Suomen CP-liitosta, Kuuloliitosta ja Kuurojen liitosta sekä kilpailutuksen uusimista ajavasta Stop Kela -kampanjasta.

Osa tulkkauspalvelun asiakkaista on esimerkiksi jäänyt entistä useammin ilman tulkkia. Eniten asiakkaiden ulottumattomiin jäi kuurosokeiden tulkkeja.

Tilannetta vaikeuttaa se, että yksi tulkki voi tarjota enää vain kahdenlaista tulkkausta, vaikka olisi pätevä useampaan. Lisäksi tulkkaustilanteen venyttäminen ei enää onnistu ilman etukäteistilausta hätätilanteita lukuun ottamatta.

Jäsenten neuvonnan tarve on uuden kilpailutuksen jälkeen ”räjähtänyt käsiin”.

Erityisasiantuntija Marika Rönnberg Kuurojen liitosta kertoo, että jäsenten neuvonnan tarve on uuden kilpailutuksen jälkeen ”räjähtänyt käsiin”.

– Minulle tulee asiakkaiden yhteydenottoja kaksi päivässä, kun tähän asti niitä on tullut yksi viikossa. Uudistuksesta ei ole asiakkaiden kokemuksen mukaan tiedotettu riittävästi.

Kela sanoo tänä vuonna onnistuneensa saamaan tulkkausasiakkaalle tulkin runsaassa 90 prosentissa tilauksista. Kelan mukaan osa asiakkaita harmittavista muutoksista johtuu kilpailutuksen taustalla olevasta hankintalaista, joten Kela ei voi niihin vaikuttaa.

Pohdinnassa on kuitenkin esimerkiksi, saataisiinko tulkkausajan venyttämiseen joustavampi ratkaisu.

Kuulo- tai puhevammaiset sekä kuulonäkövammaiset henkilöt voivat käyttää ilmaista tulkkauspalvelua työssä käymiseen, opiskeluun, asiointiin, yhteiskunnalliseen osallistumiseen, harrastamiseen tai virkistykseen rajatun tuntimäärän vuodessa.

Miehen epäillään käyttäneen hyväksi kymmeniä alle 16-vuotiaita – taustalla jo kaksi tuomiota

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Kymmenien poikien hyväksikäytöstä epäilty 49-vuotias mies on tuomittu jo aiemmin kymmenistä lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista. Mies on tuomittu jo kahteen otteeseen, ja hän näyttää molemmilla kerroilla jatkaneen lasten hyväksikäyttöä pian vankilasta vapauduttuaan. Mies on vaihtanut nimeään ainakin kaksi kertaa.

Helsingin poliisi kertoi keskiviikkona epäilevänsä hänen syyllistyneen taas kymmenien alle 16-vuotiaiden poikien hyväksikäyttöön. Mies otettiin kiinni ja vangittiin helmikuun alussa Helsingissä.

Miehen epäillään välittäneen lapsille pääasiassa nuuskaa ja pyytäneen maksuksi rahaa tai seksuaalissävytteisiä tekoja, kuten kuvia ja koskettelua.

Aiemmista tuomioista selviää, että mies on noudattanut samaa kaavaa aiemminkin. Hän on muun muassa tarjonnut lapsille rahaa, alkoholia, tupakkaa ja pikaruokaa vastineeksi muun muassa suuseksistä ja muista seksuaalisista teoista.

Mies tuomittiin ensimmäisen kerran vuonna 2009.

Poliisin mukaan epäilty lähestyi lapsia enimmäkseen Helsingin keskustassa. Mies on mennyt juttelemaan lapsille kasvokkain ja vaihtanut puhelinnumeroja heidän kanssaan.

Aiemmin mies oli tutustunut lapsiin muun muassa netin yhteisöpalvelussa Irc-galleriassa, uimastadionilla ja muilla julkisilla paikoilla.

Mies tuomittiin lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista ensimmäisen kerran vuonna 2009 neljäksi vuodeksi vankeuteen.

Tuolloin tuomio tuli useista lapsen seksuaalisista hyväksikäytöistä, sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapidosta, kuvien levittämisestä sekä seksuaalipalvelujen ostamisesta ja sen yrityksestä nuorelta. Teot tapahtuivat vuosina 2005–2008.

Hän kävi keskusteluja uhriensa kanssa netissä ja tapasi osan lapsista. Hän sai osan uhreistaan riisuuntumaan ja esiintymään verkkokameralle uskottelemalla olevansa itse nuori tyttö. Hän pyysi heitä muun muassa masturboimaan ja lähettämään kuvia ja videoita netissä. Suurin osa 34 uhrista oli tekoaikaan 12–15-vuotiaita.

Mies pääsi ehdonalaiseen joulukuussa 2010 noin puolitoista vuotta sen jälkeen, kun hänet oli tuomittu. Myöhemmin saamansa tuomion mukaan hän syyllistyi lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön seuraavan kerran vain kuukauden päästä päästyään ehdonalaiseen ja jatkoi lasten hyväksikäyttämistä vuosina 2011 ja 2012.

Hänet tuomittiin vuonna 2012 raiskauksista ja muista lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista viiden ja puolen vuoden vankeuteen. Mies valitti tuomiosta hovioikeuteen, joka piti tuomion ennallaan.