”Venäjän kieltä opetetaan Helsingissä todella vähän. Se on sääli.” – Duuman edustajat pääsivät tutustumaan suomalaisen peruskoulun höyläpenkkeihin

Kuva: Jari Soini
Suomi-yhteistyöryhmän puheenjohtaja Valentina Pivnenko (vasemmalla) ihmetteli höyläpenkin toimintaa muun valtuuskunnan tarkkaillessa.

Myllypuron peruskoulun pulpetteihin istui perjantai-iltapäivällä hivenen harvinaislaatuisempia oppilaita, kun ryhmä Venäjän Duuman edustajia pääsi tutustumaan suomalaiseen koulutusjärjestelmään.

Varsinaisten koulun omien oppilaiden puuttuminen jo perjantaihin hiljentyneestä koulurakennuksesta ei vierailijoita haitannut, sillä pelkästään koulun tilat tuntuivat innostavan valtuustoa.

– Vierailu koululla oli valtuuston jäsenten toivomus. Monet heistä ovat ensimmäistä kertaa Suomessa ja heidän on tärkeää nähdä omin silmin kuinka suomalainen opetusjärjestelmä toimii, Karjalasta kotoisin oleva Venäjän parlamentin alahuoneen Duuman edustaja Valentina Pivnenko kertoo Demokraatille.

– Suomalainen opetusjärjestelmä toimii todella hyvin. Opettajien suhtautuminen lapsiin on erittäin hienoa. Lapsia varten on tehty kaikki tarvittavat asiat, jotta he voisivat oppia ja kehittyä.

Valtuuston ja yhteistyöryhmän puheenjohtaja Pivnenko arvelee, että vierailusta suomalaiseen peruskouluun on paljon hyötyä etenkin valtuuston jäsenille, ketkä vierailevat Suomessa ensimmäistä kertaa.

– Vierailu toimii heille hyvänä esimerkkinä ja siellä opittuja ja nähtyjä ideoita he voivat myös mainostaa Venäjällä.

Vieraat olivat kiinnostuneita ja kovasti he kyselivät kaikenlaista.

Kouluun tutustumaan päässeet edustajat vaikuttivatkin halukkailta oppimaan. Kysymyksiä satoi lähes taukoamatta koulun henkilökunnan esitellessä opetustiloja vierailijaryhmälle rehtori Anna Hirvosen johdolla.

– Mielestäni vieraat olivat kiinnostuneita ja kovasti he kyselivät kaikenlaista. Lisäksi he myös kuuntelivat mielenkiinnolla myös sitä, mitä me kerrottiin, Hän kuvailee.

Hirvonen antaakin vierailijaoppilaille aiheeseen keskittymisestä kiitettävän arvosanan.

– Vaikkeivat he olleetkaan ensisijaisesti kouluihmisiä, hän naurahtaa.

Myllypuron peruskoulun rehtori Anna Hirvonen.

Vierailijoiden kysymykset liittyivät pääosin koulun arkisiin käytäntöihin, kuten koulun tarjoamiin palveluihin, opettajien palkkaukseen ja työaikaan sekä erilaisiin tiloihin liittyviin asioihin. Tyytyväistä nyökyttelyä esiintyi etenkin silloin, kun Hirvonen kertoi kerran päivässä tarjottavasta ilmaisesta lämpimästä ateriasta.

Lievää ihmettelyä syntyi puolestaan kurkistettaessa kotitalous- sekä käsityöluokkien uumeniin. Hirvosen selostaessa höyläpenkin äärellä tasa-arvon merkitystä ja sitä, että tytöt ja pojat osallistuvat sekaryhmissä molempiin aineisiin, venäläisedustajien joukosta kuului humoristista pohdintaa, että mahtaako miehiä kohta enää tarvita naisten tehdessä kohta kaiken itse.

Lisäksi koulun turvallisuus sekä pakollinen ulkoilu välitunneilla herättivät vierailun aikana keskustelua. Koulun neljä vuotta sitten remontoitu ilme sai myös kehuja.

– Tämäkin 1960-luvulla valmistunut rakennus on yhä erittäin hyvässä kunnossa. Tiedämme, että suomalaiset ovat hyviä rakentamaan ja pitämään kiinteistöistään huolta, Pivnenko kehuu.

Venäjän kieltä opetetaan Helsingissä todella vähän. Se on sääli.

Myllypuroon venäläiset edustajat eivät ilmaantuneet täysin sattumalta. Koulussa voi opiskella venäjää jo ykkösluokalta lähtien. Lisäksi venäjän kieltä kotona puhuvien on mahdollista käydä peruskoulu kaksikielisenä Myllypurossa.  

– Meillä on käynyt ennenkin erilaisia vierailijaryhmiä täällä etenkin Venäjältä, kun meillä on tämä venäjän kieli täällä vieraana kielenä opetettavana, Hirvonen kertoo.

– Venäjän kieltä opetetaan kuitenkin Helsingissä todella vähän. Se on sääli.

Kielen opetuksen lisääminen ei kuitenkaan ole niin yksinkertaista, kuin miltä se äkkiseltään tuntuisi. Hirvonen kertoo, että vaikka vanhemmilta ja huoltajilta tehdyissä kyselyissä kerrotaan venäjän kielen kiinnostavan, mutta kiinnostus ei kuitenkaan realisoidu välttämättä koulussa.

– Kun kielen opetusta on tarjolla, niin ryhmiä ei kuitenkaan välttämättä muodostu.

Myllypuron peruskoulun 7–9 luokkalaisilla on myös vakiintunut ystävyyskoulu Pietarissa, jonne osa oppilaista pääsee tutustumaan kerran vuodessa. Lisäksi koulun nuorimmat luokat vierailevat vuosittain Venäjän entisessä pääkaupungissa.

– Pietari on hirvittävän hieno paikka, toivoisin, että voisin viedä sinne vaikka kaikki oppilaat. Siellä on niin valtavasti historiaa, kulttuuria ja taidetta, että vaikka suomalaiset vierailevatkin siellä nykyään paljon aikaisempaa enemmän, voisi kanssakäymistä vielä lisätä ihan yleiselläkin tasolla.

– Mutta esimerkiksi viisumit ovat ongelma, etenkin kouluilla. Jos vierailuja sinne järjestetään, niin puolet matkan kustannuksista tulee viisumeista.

Suomen ryhmässä on 27 edustajaa, jota voi pitää isona ryhmänä.

Duuman edustajien vierailu peruskouluun oli osa Venäjän Duuman Suomi-yhteistyöryhmä valtuuston kaksipäiväistä vierailua Helsingissä. Duuman yhteistyöryhmät ovat edustajille vapaaehtoisia ja kukin edustajista voi samaan aikaan olla enintään kahdessa ryhmässä.

– Duumassa on paljon yhteistyöryhmiä ja edustettuina on käytännössä koko maailma edustettuna. Suomen ryhmässä on 27 edustajaa, jota voi pitää isona ryhmänä. Suomen-ryhmässä edustajia ei ole ainoastaan lähialeilta, vaan edustajia on myös esimerkiksi Siperiasta, Pivnenko kertoo.

Jussi Saksa opettaa Rasmus Laineelle sekä Cecilia Matzinnille saksofonin alkeita.

Viime viikon perjantaina ja lauantaina järjestetyn vierailun keskeisenä tarkoituksena oli lisätä parlamentaarista yhteistyötä Venäjän Duuman ja Suomen eduskunnan välillä. Valtuuskunta tapasikin eduskunnan puhemiehen ja lisäksi eduskunnan Venäjä-ystävyysryhmää sen puheenjohtajan, kansanedustaja Eero Heinäluoman (sd.) johdolla.

– Vierailun tavoite on ennen kaikkea vahvistaa parlamenttien välisen yhteistyön tekemistä, Pivnenko luonnehtii.

Yhteistyötä pyritään edistämään etenkin talouden ja sosiaalisten alojen osalta. Tämä ei nykyisessä ilmapiirissä ole välttämättä aina niin helppoa esimerkiksi Venäjä-pakotteiden johdosta.

– Yhteistyöryhmän vierailu vahvistaa, että Suomella ja Venäjällä on hyvät mahdollisuudet kehittää yhteistyötä niin parlamentaarin kuin ihmisten tasolla, Pivnenko toteaa.

– Ehkä on myös tärkeää, että keskustelemme suomalaisten kollegoiden kanssa kaikista projekteista ja hankkeista. Ja tietysti haluamme onnitella Suomea sen itsenäisyyden juhlavuoden johdosta.

Jokajouluinen varoitus: älä laita näitä suosikkileluja pukinkonttiin

Kuva: Lehtikuva
Vieterivetoisessa ralliautossa on tukehtumisvaara, koska siitä voi irrota pieniä paloja.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on löytänyt neljästä joulun suosikkilelusta vakavia vaaroja. Tukesin mukaan kolmessa puulelussa oli niin pieniä osia, että pieni lapsi voi tukehtua niihin. Lisäksi yhden rooliasun huomattiin syttyvän liian herkästi tuleen.

Tukes testasi yhteensä 20 myynnissä olevaa joulun suosikkilelua. Tukehtumisvaaran Tukes havaitsi vieterivetoisessa ralliautossa, City Tour Bus -autossa ja ABC-nuppipalapelissä. Palovammariski on Ryhmä Haun Sampan rooliasussa. Lisäksi rooliasu on pakattu Tukesin mukaan liian ohueen muovipussiin, johon lapsi voi tukehtua.

Tukes kehottaa kuluttajia poistamaan vaarallisiksi havaitut tuotteet käytöstä.

Lisäksi Tukes huomauttaa, että Crystal-kiteidenkasvatussarjassa ei ole käyttöohjeita tai kemikaalien luetteloa suomeksi ja ruotsiksi.

Tukesin ylitarkastaja Anja Merenkivi kertoo olevansa tyytyväinen, että yhdestäkään testatusta lelusta ei löytynyt kiellettyjä muovin pehmentämiseen käytettyjä ftalaatteja.

– Euroopassa ftalaattien takia on tänä vuonna kielletty useita leluja, hän toteaa tiedotteessa.

Sebastian Tynkkyselle ankara takaisku – KKO hylkäsi hakemuksen

Kuva: Lehtikuva

Korkein oikeus (KKO) on hylännyt perussuomalaisten nuorten puheenjohtajana toimineen Sebastian Tynkkysen valituslupahakemuksen asiassa, joka koski Tynkkysen oikeutta valittaa hovioikeuteen Oulun käräjäoikeudesta saamastaan tuomiosta.

Käräjäoikeus oli viime tammikuussa tuominnut Tynkkysen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja uskonrauhan rikkomisesta 50 päiväsakon suuruiseen sakkorangaistukseen.

Tynkkynen haki tuomioon muutosta Rovaniemen hovioikeudelta, joka ei kuitenkaan myöntänyt hänelle jatkokäsittelylupaa. KKO:ssa kysymys oli siitä, olisiko hovioikeuden tullut myöntää Tynkkyselle jatkokäsittelylupa.

Nyt kyllä ottaa pattiin! – nuoret miehet pahastuvat eniten, jolleivät pääse joulusaunaan

Miestä ottaa pattiin, jollei pääse joulusaunaan.

Vain viidennes suomalaisista ei sauno jouluaattona. Monien joulumieleen tulee vähintäänkin särö, mikäli jouluna ei ole saunomismahdollisuutta. Miehistä puolet kertoo harmistuvansa, elleivät he pääse joulusaunaan. Kaikkein intohimoisimmin joulusaunomiseen suhtautuvat alle 25-vuotiaat miehet. Heistä 80 prosenttia harmistuu, jos eivät pääse saunomaan jouluna. Kokonaisuudessaan suurin osa suomalaisista haluaa saunoa jouluna omassa kodissa. Joulusauna on perheen yhteinen hetki. Vain kolmasosa kertoo nauttivansa joululöylyt yksin. Tulokset selviävät saunayhtiö Harvian teettämästä joulusaunakyselystä, johon vastasi 1041 suomalaista.

Saunaperinne kuuluu suomalaiseen jouluun. Perinne on vähintään yhtä vanha kuin joulusiivous ja
-koristeet. Vain viidennes suomalaisista ei sauno jouluaattona. Saunakiintymyksen kääntöpuolena on mielipaha, joka uhkaa, jos jouluna ei olekaan löylyjä tarjolla. Miehistä puolet kertoo harmistuvansa, elleivät he pääse joulusaunaan. Naisista puolestaan selkeästi yli joka toinen ei erityisemmin tarvitse joulusaunaa. Tiedot selviävät maailman johtavan saunatuotevalmistajan Harvian teettämästä  joulusaunakyselystä.

– Sauna tärkeä osa suomalaisuutta. Vaikka ajat muuttuvat, joulusauna pysyy keskeisenä osana suomalaisten tyyliä viettää vuoden rakastetuinta juhlaa, Harvian markkinointipäällikkö Jussi Valkonen pohtii.

Joulusauna näyttää kyselyn tulosten valossa olevan perinteenä tärkeämpi miehille kuin naisille. Ja nuorille miehille tärkeämpi kuin varttuneemmille. Alle 40-vuotiaista miehistä vähintään 73 prosenttia kertoo sen itselleen tärkeäksi. Kaikkein intohimoisimmin joulusaunomiseen suhtautuvat alle 25-vuotiaat miehet. Heistä 80 prosentille joulu saisi vähintäänkin särön, jos ei pääsisi saunomaan. Saunaton jouluaatto on peräti pilaantunut jouluaatto heistä 60 prosentin mielestä.

– Tuossa näkyy varmaankin myös nuoruuden into, mutta silti kyselytulos ennakoi hyvää tulevaisuutta suomalaiselle saunakulttuurille. Nuoret tahtovat edelleen rentoutua löylyissä, Valkonen sanoo.

Nuorista miehistä 84 prosenttia käy jouluaattona saunassa. Ahkerimpia joulusaunojia suomalaisista ovat 31–40-vuotiaat miehet, joista 87 prosenttia saunoo jouluna.

Ei ole oman kodin saunan voittanutta

Suurin osa suomalaisista joulusaunoo omassa kodissa. Harvian Joulusaunakyselyn vastaajista 54 prosenttia kertoo, että oma koti on paras saunapaikka. Seuraavaksi suosituinta on saunoa sukulaisilla, näin kertoo joka viides. Myös taloyhtiöiden saunat lämpenevät jouluna. Joka kymmenes nautiskelee löylyistä taloyhtiön yleisellä joulusaunavuorolla. Mökkijouluun sauna kuuluu niin ikään joka kymmenennellä. Sen sijaan hotelleissa jouluaan viettävien ohjelmaan saunominen kuuluu erittäin harvoin.

– Suomessa on maailman suurin saunatiheys. Meillä on 5 miljoonaa ihmistä ja noin 3 miljoonaa saunaa. Sauna siis löytyy erittäin suurella todennäköisyydellä, viettää joulun sitten missä tahansa kotimaassa, Valkonen toteaa.

Vastaajista yli 40 prosenttia kertoo saunovansa puolison kanssa. Lauteille yhdessä koko perheen kanssa suuntaa joka viides. Vain kolmannes suomalaisista nautiskelee joulusaunasta omassa rauhassaan.

Saunayhtiö Harvian teettämään kansalliseen joulusaunakyselyyn vastasi yhteensä 1041 suomalaista, joista miehiä oli 546 ja naisia 495.

Näillä nikseillä ehdit vielä varmistamaan parhaat joululöylyt:

– Tarkista puukiukaan arinan kunto.

– Vaihda vääntynyt tai halkeillut arina ennen jouluaattoa.

– Tarkista kiuaskivien kunto lyömällä niitä yhteen. Jos ne murenevat tai lohkeilevat, kivet on syytä vaihtaa.

– Murenemisen lisäksi myös kivien värin muuttuminen kertoo, että on vaihtamisen aika.

– Sitten vain saunan pesu, ja riittävän pitkä lämmitysaika, niin rentouttavat joulusauna on valmis.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Elokuvaohjaaja Kirsi Marie Liimatainen opiskeli DDR:ssä, ja se muutti hänen elämänsä: ”Minusta tuli heidän takiaan tosi vallankumouksellinen”

Kuva: Jari Soini

Hylätty, ränsistynyt Wilhelm Pieckin nuorisokorkeakoulu seisoo Itä-Berliinin lähellä metsän keskellä. Piha on villiintynyt. Tämä näky kohtasi elokuvaohjaaja Kirsi Marie Liimataista hänen mennessään katsomaan 20 vuoden jälkeen vanhaa Saksan demokraattisen tasavallan aikaista opiskelupaikkaansa.

– Oli hirveä shokki nähdä se koulu. Tuli karsea olo. Oli ihan musertavaa.

Liimatainen toivoi sisimmässään tapaavansa jonkun vanhoista, kansainvälisistä opiskelukavereistaan koulun ystävätapaamisessa. Kukaan heistä ei tullut – vain entisiä DDR:läisiä.

Kaipaus ja kysymykset jäivät.

Liimataiselle syttyi ajatus elokuvan tekemisestä. Hän penkoi arkistoja tuloksetta. Monet ulkomaalaiset opiskelijat olivat tulleet kouluun suoraan taisteluiden keskeltä ja joutuivat käyttämään peitenimiä.

Muutamaa vuotta myöhemmin hän matkusti Boliviaan, Nicaraquaan, Etelä-Afrikkaan, Chileen ja Libanoniin löytääkseen heidät.

– Minun piti saada Egyptin kommunistipuolue vakuuttuneeksi syistä, miksi halusin tietää joidenkin nimiä. Nicaraquassa ei haluttu puhua koko DDR:stä, Liimatainen luonnehtii.

En halua katua mitään. Kaikki on mennyt niin kuin on pitänytkin.

Istumme Kahvila Rytmissä Hakaniemessä. Kaikesta näkee Liimataisen puhuvan itselleen merkityksellisestä ajanjaksosta. Vuodesta, joka muutti hänen elämänsä. Sen pohjalta syntyi myös dokumentti Toveri, missä olet nyt?. Elokuva sai vasta Saksan ohjaajaliiton METROPOLIS 2017 ”paras dokumentin ohjaus”-palkinnon.

Liimataisen toiveena on ollut vaikuttaa maailmaan taiteen tekemisen kautta. Siinä hän on mielestään onnistunutkin.

– En halua katua mitään. Kaikki on mennyt niin kuin on pitänytkin. Lähden ajatuksesta, että me olemme kaikki yhtä suurta perhettä. En osaa olla toisenlainen, eikä se kiinnosta.

Liimatainen on parhaillaan suunnittelemassa maahanmuuttopolitiikkaa, poliittista oikeistoa ja suvaitsemattomuutta käsittelevää elokuvaa ja näytelmää. Viidenkymmenen ikävuoden rajapyykki on lähestymässä.

– Pitää laittaa nasta lautaan. Minulla on hirveästi kerrottavaa.

Miksi ihmiset sallivat tällaisen Suomessa?

Karl Marxin ajatus ”tuotantosuhteet ovat ristiriidassa tuotantovälineiden kanssa” on Liimataisesta yhä totta. Vaikka DDR:n sosialismi osoittautui utopiaksi, unelma paremmasta maailmasta on säilynyt.

– On toivoa, koska maailman solidaarinen liike on jälleen nousussa. On paljon rasismin ja vihan aaltoa vastustavia ihmisiä. Se on tehnyt minuun vaikutuksen.

Suomen vasemmisto ei kaipaa Liimataisesta pirstaloitumista enää yhtään lisää. Yhtenäisyys, yhteiset kannanotot ja mielenosoitukset olisivat hänestä jotain. Liimatainen järkyttyi uusnatsien lokakuisesta marssista Tampereella, sekä ihmisten MV-lehden juttujen jakamisesta somessa kritiikittömästi.

– Miksi ihmiset sallivat tällaisen Suomessa? Sitä en ymmärrä. Suomesta puuttuu poliittinen kasvatus.

Ohjaaja ei vaihtaisi kokemustaan Wilhelm Pieckin nuorisokorkeakoulusta mistään hinnasta pois.

– Meissä kansainvälisissä opiskelijoissa oli hirveän paljon samaa, vaikka olimme ihan eri olosuhteissa. Minusta tuli heidän takiaan tosi vallankumouksellinen, hän sanoo.

Lue koko laaja Kirsi Marie Liimataisen haastattelu torstain 14. joulukuuta Demokraatista.

Keskustelua aiheesta

Suomalaiset ovat keränneet jo 40 000€ silpomisvaarassa oleville kisii-yhteisön tytöille – ”Leikkaukset tehdään silloin, kun tytöt eivät ole koulussa”

Kuva: Meeri Koutaniemi

Suomalaiset ovat keränneet jo yli 40 000 euroa silpomisvaarassa oleville Kenian kisii-yhteisön tytöille, kun tavoitteena on 50 000 euroa. Tytöt turvaan -joulukeräys on osa suomalaisen kehitystyöjärjestö Solidaarisuuden Silpomaton-kampanjaa.

Järjestön mukaan suomalaiset lahjoittajat ovat näytelleet kisii-yhteisössä tärkeää roolia jo vuoden 2016 alusta alkaen. Ilman heitä Solidaarisuuden silpomisen vastainen työ Kenian Kisiissä ei olisi mahdollista. Varoja silpomisen vastaiseen työhön kerätään Silpomaton-kampanjassa läpi vuoden. Käytännössä työ tarkoittaa esimerkiksi loma-aikoina järjestettäviä leirejä, joille tytöt pääsevät turvaan silpomisuhan alta.

Solidaarisuus-järjestön tiedotteen mukaan suuri osa sukuelinten silpomisista tehdään joululomalla, koska silloin tytöillä on aikaa toipua leikkauksen aiheuttamista vammoista.

”Vaikka kisii-yhteisöön kuuluvat ovat kristittyjä protestantteja, joulun aikaan liittyvä silpomisuhka ei liity kristilliseen joulunviettoon, vaan siihen, että jouluna tytöt eivät ole koulussa. Lomat ovat kriittistä aikaa”, kertoo Solidaarisuuden tasa-arvoasiantuntija Maria Väkiparta.

”Operaatio vaatii tietenkin myös toipumisaikaa. Siksi leikkaukset tehdään silloin, kun tytöt eivät ole koulussa.”

Keräys käynnistyi 25.11. ja jatkuu 22.12. asti.