Työmarkkinat
7.2.2024 12:42 ・ Päivitetty: 7.2.2024 12:42
Vientiyrityksille lakkosuma on myrkkyä – Teknologiateollisuuden Helle: ”Suurin häviäjä on suomalainen työ”
Teknologiateollisuus ry:n mukaan vientiyritysten näkymät ovat synkät, eivätkä poliittiset lakot auta houkuttelemaan investointeja Suomeen. Etujärjestö pitää tärkeänä, että hallitus vie läpi työmarkkinauudistuksensa.
Teknologiateollisuus julkisti keskiviikkona tuoreen tilauskanta- ja henkilöstötiedustelun tulokset, joiden mukaan monilla alan yrityksillä on tänä vuonna edessään vaikeuksia.
– Hyvinä aikoina kertynyt vahva tilauskanta on kannatellut yrityksiä, mutta yhä useammalla tilauskannat ovat ohentuneet selvästi ja yritykset ovat jo joutuneet turvautumaan lomautuksiin tai vähintään niiden uhka on noussut merkittävästi, Teknologiateollisuus ry:n pääekonomisti Petteri Rautaporras summaa tiedotteessa.
Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jaakko Hirvola toteaa alan tarvitsevan osaajia, uudistustumista tutkimus- kehitys- ja investointitoiminnalla sekä kasvuun johtavia investointeja.
– Jos kasvuun johtavia investointeja ja osaajia halutaan maailmalta saada, niin täytyisi pitää tästä meidän Suomi-kuvastamme hyvää huolta ja välittää oikeanlaista kuvaa potentiaalisille investoijille, hän sanoi alan talousnäkymiä peranneessa tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.
Hallituksen työmarkkinauudistuksia vastustavat poliittiset lakot viestivät Hirvolan mukaan epävarmuutta. Hän painottaa uudistamisen tarvetta työlainsäädännössä ja kaikessa, mikä rasittaa Suomen kansainvälistä kilpailukykyä.
– Kilpailukyky pitää saada samalle tasolle kuin kilpailijamaissa ja se edellyttää sitä, että meidän eri markkina-alueilla toimivat vientiyrityksemme pystyvät oman koneensa virittämään kyseisen markkinan mukaisesti. Se edellyttää paikallista sopimista ja sitä, että kaikki kynnelle kykenevät ovat töissä, että saadaan kasvua aikaiseksi, hän sanoo.
Lisää aiheesta
“On vaikea nähdä, että ammattiliitot saavuttaisivat näillä lakoilla mitään.”
TEOLLISUUSLIITTO on ilmoittanut laajoista lakoista teollisuuteen ensi viikolla 14.-16. helmikuuta ja muita ammattiliittoja on liittynyt samaan lakkorintamaan. Tänään Sähköliitto kertoi sähköntuotantoon kohdistuvista lakoista. Ay-liike protestoi näin hallituksen työelämäuudistuksia ja sosiaaliturvaleikkauksia vastaan. Miten tästä työmarkkinasolmusta päästään?
– Varmasti sitä kautta lähtee solmu aukeamaan, kun toteutetaan se, mitä hallitusohjelmassa lukee. Tietysti olisi toivottavaa, että saataisiin tämä työmarkkinapuhe asialliseksi ja rauhoitettua sillä lailla, että ymmärrettäisiin näiden uudistusten olevan kuitenkin koko Suomen ja työntekijöiden, työnantajien, kaikkien yhteinen etu, Jaakko Hirvola vastaa.
Teknologiateollisuuden tulevaisuuden osaaminen ja työ -osaston johtaja Minna Helle pitää tilannetta surullisena. Lakkosuma on huono signaali kansainvälisille asiakkaille ja sijoittajille, hän sanoo.
– Yritykset eivät ole tässä osapuolia ja on vaikea nähdä, että ammattiliitot saavuttaisivat näillä lakoilla mitään. Aiheutetaan vahinkoa omalle työnantajalle, mutta vahinkoa aiheutuu myös työntekijöille itselleen, Helle sanoo.
– Suurin häviäjä on on suomalainen työ. Moni yritys on nyt aika isoissa vaikeuksissa, ja nämä lakot horjuttavat tilannetta entisestään. Meidän toimialallamme lomautukset ovat kasvaneet ja on aivan selvä, että lakkojen jatkuminen kasvattaa lomautusten riskiä entisestään.
Helteen mukaan Teknologiateollisuudelle on tärkeää, että työmarkkinauudistukset viedään maaliin.
AY-LIIKE on kritisoinut hallitusohjelman kirjauksia tasapainon puutteesta. Palkansaajien mielestä hallitusohjelma tarjoilee työnantajille mannaa taivaasta, kun taas työntekijöille se tietää pelkkiä heikennyksiä. Ammattiyhdistysliike on odottanut hallituksen tulevan vastaan ja vaatinut aitoja neuvotteluja. Palkansaajapuoli on kritsoinut sitä, ettei työnantajaleirissä ole intoa neuvotella, kun hallituksen työelämäkirjaukset ovat heille valmiiksi mieluisia.
– Neuvotteluja on peräänkuulutettu, mutta on hyvä muistaa, että työmarkkinajärjestöt ovat neuvotelleet esimerkiksi työrauhalainsäädännön uudistamisesta ja paikallisesta sopimisesta vuosikymmenten aikana kerta toisensa jälkeen tuloksetta, eli näytöt ovat todella huonot, Minna Helle kommentoi.
Hän muistuttaa, että työmarkkinajärjestöillä on mahdollisuus vaikuttaa lopputuloksiin kolmikantaisten työryhmien kautta. Vaikuttamisen pitäisi Helteen mukaan tapahtua niissä, ei lakkojen voimin.
Hallituksen esityksiä on moitittu tasapainon puutteesta. Tätä kritiikkiä tarkastellessa on Helteen mukaan hyvä katsoa myös taaksepäin.
– Kun Suomen työmarkkinoita on uudistettu vuosikymmenten varrella, niin työmarkkinoiden fundamentteihin pelisääntöihin ei ole tehty muutoksia. Esimerkiksi työrauhasääntely ja työehtosopimuslaki ovat 1940-luvulta. Vuosikymmenten aikana on siis syntynyt iso suma uudistettavaa, kun verrataan esimerkiksi Ruotsin työmarkkinoihin.
Helle sanoo, ettei Teknologiateollisuudessa uskota siihen, että uudistuksista aiheutuisi “kovin paljon haitallisia lopputuloksia työntekijöille”. Hän nostaa esimerkiksi paikallisen sopimisen.
– Uskomme aidosti siihen, että se lisää yritysten mahdollisuutta työllistää ja menestyä maailmanmarkkinoilla. Uskomme, että se tuottaa myös parempaa ansiokehitystä työntekijöille, kuten myös vientivetoinen työmarkkinamalli, Helle sanoo.
Pääekonomisti Petteri Rautaporras huomauttaa, että esitysten tasapainoisuuden arviointi riippuu aina siitä, kuka arvioi. Hän itse näkee myös tasapainottavia elementtejä.
– Onhan hallitus keventämässä ansiotuloverotusta, ja se tulee vahvistamaan palkansaajien ostovoimaa, hän sanoo.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.