– Tämä ei siten ole säästölistaus. Tämä on vaihtoehtoinen toimintapaletti, tarjotin eri kokonaisuuksia, budjettipäällikkö Mika Niemelä evästi tiedotustilaisuudessa.

Vastuu päätöksistä jää siis poliitikoille, VM halusi viestiä.

SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Matias Mäkynen pitää VM:n verokartoitusta melko kapeana. Esimerkiksi pääomatulojen veropohjan laajentamista ja tilkitsemistä, kuten isojen omaisuuksien, lahjojen ja perintöjen verotusta, ei ole hänestä käsitelty kunnolla.

– Siinä on osa asioita, joita SDP kannattaa, kuten osinkoverotuksen laajentaminen. Sitten on asioita, joita emme kannata, kuten arvonlisäveron korotus.

– Siinä myönnetään se, että nämä ovat poliittisia valintoja. Minun mielestäni tähän suuntaan virkamiesraporttien pitäisi kehittyä, että niissä tuodaan avoimesti esiin eri vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia. Sitten poliitikot päättävät arvojen pohjalta, mihin asioihin tartutaan. Ei ole olemassa mitään yhtä oikeaa vastausta.

Mäkynen huomauttaa, ettei VM:kään välttämättä itsekään seiso kaikkien esille nostamisensa sopeuttamisvaihtoehtojen takana, kuten vaikkapa koulutuksesta tai puolustuksesta leikkaamisen.

VM:N verokartoitus kallistuu vahvasti siihen, että nimenomaan arvonlisäverotuksen kiristäminen olisi tulopuolella oikea sopeutustoimi.

Raportissa todetaan tutkimuskirjallisuuteen vedoten, että laajapohjaisen kulutuksen verotuksen kiristäminen on työllisyyden ja talouskasvun kannalta vähemmän haitallista kuin työn ja yritystoiminnan verotuksen kiristäminen.

“Koko verojärjestelmää ajatellen tarvittavien veronkorotusten kohdistaminen arvonlisäverotukseen olisi perusteltua.”

Arvonlisäverojärjestelmän sisällä korotukset olisi VM:n mukaan perusteltua tehdä alennettuihin verokantoihin ja mahdollisesti siten, että korotukset johtaisivat nykyistä vähempään määrään alennettuja verokantoja. Esimerkinomaisesti mainitaan, että luopumalla kokonaan alennetuista verokannoista verotuotot kasvaisivat staattisesti arvioituna 2,8 miljardia euroa.

VM:n ei näytä myöskään nielevän sitä ajatusta, että alvin nosto rokottaisi erityisesti pienituloisia. Se nostaa esiin sen, että arvonlisäveron korotukset kasvattavat hintoja ja kiihdyttävät samalla kuluttajahintaindeksin muutosta. Kun tietyt sosiaalietuudet on kiinnitetty kuluttajahintaindeksin muutoksiin, veronkorotus kasvattaa näiden etuuksien tasoa.

“Sosiaalietuuksien huomioiminen tasaa veronkorotuksen aiheuttamia eroja tuloluokkien välillä selvästi ja voi joissain tapauksissa kääntää vaikutuksen progressiiviseksi, jolloin korotus kohdistuu tuloihin suhteutettuna voimakkaammin suurituloisiin”, VM uskoo.

Yleinen arvonlisäverokanta on Suomessa 24 prosenttia. Suomessa on lisäksi käytössä 10 (esimerkiksi kirjat ja lääkkeet) ja 14 prosentin (esimerkiksi ruoka) alennetut verokannat. Lisäksi eräisiin hyödykkeisiin, esimerkiksi vientitoimituksiin, sovelletaan nollaverokantaa.

MATIAS Mäkynen sanoo painavasti, että lääkkeiden ja ruoan hintojen korotukset tässä inflaatiotilanteessa eivät ole pienituloisten eikä keskituloistenkaan kannalta kestäviä.

– Sieltä olisi isoja verotuloja varmaan saatavissa, mutta kyllä ne täytyy tässä tilanteessa etsiä muualta, esimerkiksi isojen omaisuuksien ja perintöjen puolelta. SDP ei pidä sitä (alvin nostoa) varsinkaan tässä tilanteessa oikeudenmukaisena eikä kestävänä politiikkana.

Onko alv:n alimpien kantojen korottaminen tai muutoin alvin korottaminen täysin poissuljettu?

– Ei varmaan mitään voi täysin poissulkea, mutta kyllä me siihen todella kriittisesti suhtaudumme. Emme me ole sitä pitäneet missään vaiheessa hyvänä tapana tasapainottaa (taloutta).

Mäkynen näkee myös, ettei VM:n esiinnostama kuluttajahintaindeksin tarkistus riittäisi kompensoimaan pienempituloisten menetyksiä, vaan siinä tapauksessa tarvittaisiin lisätarkistuksia, joihin ei ehkä olisi valmiutta ja jotka heikentäisivät samalla veronnostamisen tehoa.

– Emme pidä alvin nostamista lähtökohtaisesti hyvänä, Mäkynen summaa.

Demokraatti pyysi Mäkystä nostamaan VM:n raporteista esiin myös yhden toteuttamiskelpoisen ja mielenkiintoisen sopeuttamiskeinon, jota SDP ei ole vielä tuonut esiin.

Hän kertoo huomanneensa VM:n vaihtoehdoista kiinnostavia pohdintoja yritystukien indeksien tai määrän pienentämisessä.

– (Yritystuki)kokonaisuus oli ihan kiinnostava mitään yksittäistä asiaa nostamatta. Nämä voisivat olla ihan vaikuttaviakin taloudellisesti.

KOKOOMUS on pitänyt talousohjelmassaan esillä indeksijarrua, jolla tavoitellaan miljardin euron säästöjä valtiontalouden erilaisiin indeksisidonnaisiin menoihin. SDP:stä kokoomuksen kaavailuja on kritisoitu tiukasti.

– Näistä kokoomus on sulkenut pois leikkaukset eläkkeisiin, koulutukseen ja puolustukseen. Jäljellä on siis käytännössä enää sosiaaliturva ja hyvinvointialueiden rahoitus, kun kuntien valtionosuudetkin kohdistuvat nykyään suurimmilta osin koulutukseen. Puolueen puheenjohtaja Petteri Orpo kuitenkin kiemurtelee ja välttelee kertomasta, ulottaisiko kokoomus indekseistä leikkaamisen sote-palveluihin. Suomalaiset ansaitsevat selvän vastauksen tähän erittäin tärkeään kysymykseen ennen vaaleja, Matias Mäkynen sanoi eilisessä tiedotteessaan.

Myös VM:n kartoitukset nostivat esiin useita keinoja indeksimenoista säästämiseen. Mäkynen piikitteleekin kokoomusta nyt lisää ja sanoo VM:n raportillaan vahvistavan, ettei kuuden miljardin sopeutusta ensi vaalikaudella ole mahdollista tehdä puuttumatta koulutukseen, sosiaaliturvaan tai soteen heikentämättä sen palveluja. Mäkynen katsoo VM:n kartoituksen osoittavan, että hyvinvointivaltion ydinpalvelut ovat listalla, jos kokoomus aikoo sopeuttaa mainitsemallaan tavalla kuusi miljardia.

Mäkynen on yhä epätietoinen, mihin kokoomuksen indeksijarru ja leikkaukset lopulta kohdistuvat.

– He leikkaavat kuusi miljardia leikkaamatta mistään.

Mäkysen mukaan sote-rahoitukseen ei ole mahdollista laittaa indeksijarrua, koska tarkoittaisi palvelujen ja hoitajamitoituksen heikentämistä sekä hoitajien määrän vähentämistä tai hoitotakuun heikentämistä ja maksujen korotusta.

– Tällä olisi heikentäviä vaikutuksia ihmisten terveyteen. Sen takia SDP ei näitä kannata. Esittelemme torstaina vaihtoehtomme sille, miten soten kustannuksia pystytään alentamaan kestävästi investoimalla ihmisten terveyteen.

Varapuhemies Antti Rinne (sd.) on jo raottanut SDP:n hyvinvointiohjelmaa Iltalehdelle.

SDP vahvistaisi julkista taloutta tulevalla vaalikaudella 3,5-6 miljardilla eurolla, mutta siihen pitäisi puolueen mukaan pyrkiä ennen kaikkea työllisyyttä vahvistamalla.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on aiemmin sanonut, että kuudesta miljardista menojen leikkaustarve on 2-3 miljardia.