-  Tukimallit, joita syksyllä on luotu ja joita ollaan luomassa, on kuitenkin valmisteltu niin nopeasti, että tulotietoja ei ole ollut mahdollista yhdistää niihin, hän sanoo STT:lle.

Esimerkiksi nyt valmisteltavan kertakorvausmallin kaltaiseen tukeen olisi Kajanojan arvion mukaan voitu ottaa huomioon tulotiedot. Tämä olisi kuitenkin edellyttänyt vähintään useiden kuukausien valmistelun.

– Tällaista aikaa ei ole ollut käytettävissä, vaan valmisteluun on vain joitakin päiviä tai viikkoja aikaa.

-  Kun tuki pitää saada mahdollisimman nopeasti ja niin, että se kuitenkin kohdistuu niille, jotka joutuvat maksamaan isoja sähkölaskuja, silloin nopea tapa hoitaa asia on sähköyhtiöiden tietojärjestelmien kautta. Sähköyhtiöillähän ei tietenkään ole mitään ihmisten tulotietoja, Kajanoja sanoo.

Sähkön korkealle kohoava hinta on ollut yleisesti tiedossa jo kesästä asti. Hallituskin sopi tuolloin ensimmäisistä tukitoimista loppukesästä.

Hallituskin sopi syksyn budjettiriihessä ensimmäisistä tukitoimista. Näitä olivat sähkön arvonlisäveron alentaminen, kotitalousvähennyksen kaltainen verotuksessa tehtävä sähkövähennys ja vähennykselle vaihtoehtoinen Kelasta haettava suora sähkötuki.

SDP EHDOTTI yllättäen viikko sitten uutena tukitoimena sähkön hintakattoa. Siitä alkoi kiivas poliittinen keskustelu siitä, miten sähkön kovasta hinnannoususta kärsiviä suomalaisia pitäisi tukea lisää. Maanantaina hallitus kertoi auttavansa kansalaisia kolmella eri keinolla.

Nopeimmin kotitalouksien sähkölaskussa näkyisi kertakorvaus. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriössä (TEM) valmistellaan mahdollisimman nopeasti kattohintamallia. Siitä ei kuitenkaan odoteta apua vielä tälle talvelle. Hallitus linjasi myös sähkölaskujen maksuajan pidentämisestä.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) syytti työ- ja elinkeinoministeriötä hidastelusta maanantain A-studiossa. Marinin mukaan työ- ja elinkeinoministeriössä olisi voitu valmistella erilaisia tukimalleja koko syksyn ajan.

Samaisessa ohjelmassa ministeriön energiaosaston ylijohtaja Riku Huttunen sanoi, että toimeksianto valmisteluun tuli myöhään eikä määrärahoja tukitoimia varten ollut ennen viime viikkoa.

Kajanojan mukaan tulot olisi voitu ottaa huomioon myös vuoden alussa voimaan tulevassa määräaikaisessa sähkövähennyksessä, mutta valmistelu olisi kestänyt siinä tapauksessa kuukausia.

Hän arvioi, että jos kattohintamalliin haluttaisiin luoda järjestelmä, joka kohdistuu juuri niin kuin poliittisesti halutaan, se ehtisi talvelle 2023-2024, jos valmistelu aloitetaan nyt.

-  Haasteet tietojärjestelmiin ja lainsäädäntöön liittyen pystyttäisiin todennäköisesti ylittämään, jos valmisteluun olisi kuukausia aikaa.

TEMin Huttunen arvioi tiistaina STT:lle, että lakiesitys kattohintamallista pyritään saamaan valmiiksi helmikuussa.

VIIME VIIKOLLA Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) kertoi tutkimukseen viitaten, että Suomen suurituloisimmat asuntokunnat käyttävät keskimäärin viisi ja puoli kertaa enemmän sähköä kuin kaikkein pienituloisimmat asuntokunnat. Tämä merkitsee sitä, että valtion tukitoimet kotitalouksien sähkölaskujen suitsimiseksi kohdistuvat pääosin kaikkein hyvätuloisimmille suomalaisille.

Kajanojan mukaan olisi järkevää kohdistaa tukia niille, jotka niitä eniten tarvitsevat.

-  Se on nähdäkseni myös hallituksen pyrkimys.

Uutista päivitetty kauttaaltaan klo 16.13