Vuoden valtuutettu
23.12.2020 09:07 ・ Päivitetty: 23.12.2020 09:36
Vuoden valtuutettu -finalisti Tuija Pohjola: ”Eriarvoistumisen ehkäisy on tärkeää – että jokainen lapsi saa kokea olevansa hyväksytty ja tärkeä”
66-vuotias Tuija Pohjola Oulusta on finalisti Demokraatin ja SDP:n Vuoden valtuutettu 2021 -kilpailussa.
- Demokraatin ja SDP:n kilpailussa etsitään aktiivista, yhteishenkeä luovaa, yhteistyökykyistä, kuntalaisia kuuntelevaa ja innostavaa SDP:n kunnan- tai kaupunginvaltuutettua
- Kilpailun viisi finalistia esitellään Demokraatissa
- Voittaja valitaan kaikille avoimella äänestyksellä
- Äänestys alkaa vasta, kun viimeinen finalisti on esitelty
- Vuoden valtuutettu 2021 palkitaan komealla tittelillä sekä tuhannen euron matkalahjakortilla ja hänestä tehdään pitkä henkilöhaastattelu Demokraattiin
Tuija Pohjola on toiminut SDP:n kaupunginvaltuutettuna Oulussa vuodesta 1989. Hän toimii nyt kaupunginhallituksen toisena varapuheenjohtajana, ja hänelle tärkeä tehtävä on myös valtion liikuntaneuvoston jäsenyys. Pohjola on nyt eläkkeellä, mutta työurallaan hän on työskennellyt muun muassa erilaisten liikuntahankkeiden parissa. Koulutukseltaan hän on uinninopettaja.
Miksi lähdit kuntapolitiikkaan – millaisiin asioihin haluat vaikuttaa?
”Tulin 18-vuotiaana äidiksi, eikä silloin ollut kunnallista päivähoitoa juurikaan. Kun puhuin siitä miehelleni, hän totesi, ettei auta täällä kotona jutella, vaan sinun pitää lähteä vaikuttamaan.”
”Iso punainen lankani päättäjänä on palvelujen oikea-aikaisuus. Autetaan ajoissa, ettei jouduta korjaaviin palveluihin. Olen 90-luvulta asti ollut kummipäättäjä Mäntylän päiväkodissa ja ikäihmisten hoivayksikössä Hiirosenkodissa, joihin pidän tiiviisti yhteyttä. Lasten ja vanhusten palvelujen lisäksi työllistäminen on tärkeä asia. Teen näissä paljon myös vapaaehtoistyötä asukasyhdistyksessä. Järjestämme esimerkiksi oppisopimuskoulutusta ja teemme yhteistyötä Hiirosenkodin kanssa.”
Mikä asia paikkakunnallasi täytyy saada kuntoon?
Lisää aiheesta
”Tärkeintä on, että onnistumme työllisyyden kuntakokeilussa. Perheiden tilannetta parhaiten parantaa se, että vanhemmilla on töitä. Seuraavan valtuustokauden isoimpia asioita on myös sote-uudistus – miltä näyttää tulevaisuuden kunta, mitkä ovat sen tärkeimmät tehtävät muutoksen jälkeen.”
”Eriarvoistumisen ehkäisy on tärkeää. Asukasyhdistyksemme pääsee pilotoimaan harrastamisen Suomen mallia, jossa lapsille ja nuorille mahdollistetaan maksuton harrastus. On tärkeää, että jokainen lapsi saa kokea olevansa hyväksytty ja tärkeä, ja että heillä on tasa-arvoiset mahdollisuudet. Sama tasa-arvoisuuden kokemus kuuluu myös ikäihmisille ja muille erityisryhmille – kaikille kuntalaisille.”
Miten ihmiset saadaan innostumaan paikallisesta päätöksenteosta?
”Itseä lähellä olevista asioista on helppo aloittaa. Oulussa tehtiin kysely lapsiperheille, että mikä heille on tärkeää ja millaisiin juttuihin he olisivat valmiit lähtemään mukaan. 85 prosenttia vastaajista sanoi, että he voisivat tehdä asuinalueellaan vapaaehtoistyötä lapsiperheiden arkea koskevien asioiden eteen.”
”On myös tärkeää jakaa asioista oikeaa tietoa ajoissa, etteivät väärät pelot, luulot ja hätä pääse lentoon. Seuraan alueellisia Facebook-ryhmiä, joissa saattaa nousta puheeksi mikä tahansa asia kaava-asioista neuvolapalveluihin. Olemme järjestäneet näistä esiin nousseista asioista paljon asukasiltoja, joihin on kutsuttu esimerkiksi virkamiehiä käymään asioita läpi.”
Tuija oikeasti kohtaa kansalaisia ja kuuntelee heitä.
Tuija Pohjolaa Vuoden valtuutettu -kilpailuun esitti Yrjö Harju, joka Pohjolan tapaan toimii SDP:n kaupunginvaltuutettuna Oulussa. Valtuustotoveriaan Harju kuvailee raadille lähettämässään esittelyssä erittäin hyvin asioihin perehtyväksi ja innovatiiviseksi valtuutetuksi.
”Tuija oikeasti kohtaa kansalaisia ja kuuntelee heitä. Valtuustotyössä näkyy asioiden hoitaminen kansalaisnäkökulmasta”, Harju kirjoittaa.
Harju kertoo myös Pohjolan aktiivisuudesta vapaaehtoistyössä. Hän kiittää Pohjolan otetta esimerkiksi asukastupatoimintaan.
”Hän tuo aivan uudenlaisia toimintamuotoja asukastupatoiminnan kautta. Lisäksi hän saa vapaaehtoisvoimin innostumaan eri työmuodoista”, Harju kertoo.
Oulussa toimii kaupungin tukemana kaksitoista asukastupaa, jotka ovat kaikille tarkoitettuja ”yhteisiä olohuoneita”. Niissä voi esimerkiksi käydä kahvilla, syömässä edullisen lounaan, lukemassa päivän lehdet, osallistumassa harrastustoimintaan ja vaihtamassa kuulumisia.
Yksi Oulun asukastuvista on Höyhtyän Välke. Sitä pyörittää Lintulammen asukasyhdistys, jonka puheenjohtajana Tuija Pohjola toimii.
”Korona-aikana asukastupa kohtasi ja tuki vanhuksia monilla eri tavoilla”, Harju kiittää.
Vallitsevassa koronatilanteessa osa toiminnasta on ollut tauolla. Harju kuitenkin listaa esimerkkejä siitä, mitä kaikkea asukastupa tarjoaa: monenlaisia vapaaehtoisia kerhoja, kesätoimintaa, musisointia ja juhliakin on järjestetty.
Harju nostaa esittelyssään esiin myös Tuija Pohjolan pitkän uran valtuutettuna Oulussa. Pohjola aloitti varavaltuutettuna jo vuonna 1981 ja ryhtyi vaikuttamaan sosiaalilautakunnassa varsinaisena jäsenenä vuonna 1985 ennen kuin nousi valtuustoon vuonna 1989.
Harju päättää esittelynsä ytimekkääseen hatunnostoon: ”Arvostan Tuijaa suuresti!”
Seuraavaksi Vuoden valtuutettu -kilpailun finalisteista esittelyvuorossa on 14.tammikuuta Kari Masalin Hausjärveltä. Aiemmin finalisteista on jo esitelty Kristian Parviainen ja Piia Elo, joiden esittelyt voit käydä lukemassa heidän nimeään klikkaamalla.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.