Samoilla linjoilla on myös puheenjohtajakisassa mukana oleva, Li Anderssonin seuraajaksi pyrkivä kansanedustaja Laura Meriluoto.

– Se voisi olla realismia. Sillä voitaisiin saada hallituspohja ja hallitusohjelma, joka olisi allekirjoitettavissa. Keskustan osalta on tietysti kysymysmerkkejä. Nythän he ovat tuoneet esille palkansaajan asemaa. Olen tyytyväinen, jos he lähentyvät meitä työmarkkinakysymyksissä, Meriluoto toteaa.

Marinin hallituksessa olivat SDP, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP. Hallituspohjan paluun haikailu on vasemmistoliiton kannalta ymmärrettävää, koska yhteistyö perussuomalaisten kanssa koetaan puolueessa mahdottomaksi ja kokoomuksenkin kanssa epätodennäköiseksi.

– Kun torstaina eduskunnassa keskusteltiin turkistarhauksesta, huomasi, että meillä on (keskustan kanssa) aika isoja arvoristiriitoja. Lisäksi keskustan näkemykset sosiaalipolitiikasta ja sosiaaliturvasta saattavat jonkun verran poiketa meikäläisistä. Siellä on varmasti kiperiä teemoja, jotka pitäisi onnistua ratkaisemaan tyydyttävällä tavalla hallitusohjelmassa.

– Tässä vaiheessa on varmaan liian aikaista puhua siitä, millaiseen hallitukseen he ovat seuraavaksi valmiita. Sieltä on kuulunut paljon kritiikkiä edellistä hallitusta kohtaan. Toisaalta he eivät olleet valmiita lähtemään mukaan tähän nykyiseen.

KESKUSTAN johtoon valittiin hiljattain Antti Kaikkonen. Kaikkosesta Meriluodolla on positiivinen mielikuva.

– En tunne häntä kovin hyvin, mutta olemme silloin tällöin rupatelleet. Hän on ihmisenä miellyttävä ja käsittääkseni myös keskustan sisäisellä janalla vähän lähempänä meitä kuin ehkä moni muu.

Kuten Koskela myös Meriluoto pitää perussuomalaisia poissuljettuna hallituskumppanina vasemmistoliitolle.

Perussuomalaiset on kuitenkin monissa mittauksissa suurin työväenpuolue.

Mistä se johtuu?

– He ovat varmaan onnistuneet kanavoimaan nykyisen työelämän ja duunareiden kokeman epävarmuuden ja ahdingon omassa politiikassaan. Vaikka he ovat nyt salonkikelpoinen hallituspuolue, niin ehkä protestipuolueen vivahdetta vielä on. Toki he ovat lupailleet paljon enemmän kuin mitä oikeasti tekevät. Epäilen, että moni äänestäjä tuntee olonsa petetyksi.

Kokoomusta Meriluoto ei sulkisi täysin pois samasta hallituksesta.

– Mutta kun katsoo viimeisintä vuotta, minun on vaikea nähdä millaisen yhteisen paperin voisimme saada aikaan. Oikeistolainen hallitus on ylittänyt pahimmatkin odotukset.

Kokoomuslainen talouskuripolitiikka on ajanut siinä määrin läpi, että vasemmistoliitossa sen koetaan olevan suorastaan hegemonisessa asemassa.

– Talouskuripuhetta vastaa on vaikea taistella vaikka olisi tieteelliset argumentit ja asiantuntijat tukena. Velkapelko ja leikkauspakko on sisäistetty tosi vahvasti. Ihmisiä huolestuttaa ajatus, että siitä lipsuttaisiin. Tämä aika haastaa meitä niin monella tavalla, että meidän on välttämätöntä opetella katsomaan koko systeemiä uudella tavalla. Nykyinen elämäntapa ei voi jatkua tällaisena loputtomiin. Koko yhteiskunnan ja maailman pitäisi muuttua. Toivon, että siinä yhteydessä päästään keskustelemaan jostakin muustakin kuin talouskurista ja talouskasvusta, Laura Meriluoto sanoo.

Mikä voisi olla talouskasvun vaihtoehto?

– Emme varmaan pysty talouskasvun tavoittelusta kokonaan luopumaan, mutta ehkä sellainen jatkuvan kasvun tavoittelun itsestäänselvyys pitäisi kyseenalaistaa. Ympäristö ei sitä loputtomiin kestä. Siihen rinnalle pitäisi löytää muitakin arvoja.

KUOPIOSTA tuleva ensimmäisen kauden kansanedustaja Laura Meriluoto kertoo olleensa lapsesta asti kiinnostunut yhteiskunnallisesti vaikuttamisesta. Hän muista jo pienestä pitäen olleensa huolissaan ympäristöstä ja eläinoikeuskysymyksistä. Hän kasvoi Kuusankoskella.

– Siihen aikaa Kuusankoskella oli myös aika rasistinen ilmapiiri. Heräsin hyvin nuorena puolustamaan myös ihmisoikeuksia.

Meriluodolla on viidennen luokan koulukuvassa pinssi, jossa on hakaristin yli on vedetty kieltomerkki.

Elämä vei opiskelujen pariin ja vaikuttamisinto jäi hetkeksi arjen jalkoihin. Meriluoto on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri.

– Löysin järjestökentältä uuden kipinän vaikuttaa esimerkiksi eriarvoisuuteen. 2017 minua pyydettiin Kuopiossa kuntavaaleihin ehdolle. Pääsin vaaleissa läpi ja se imaisi mukaan ihan täysin.

Meriluoto oli ehdokkaana sitoutumaton ja liittyi vasemmistoliittoon vaalien jälkeen.

Meriluodolla ei ole puoluepoliittista sukutaustaa. Lapsuuskodin ympäristö on kuitenkin lyönyt leimansa.

– Kuusankoskella paperitehtaan piipunjuurella ja hakekasojen äärellä kasvaneena työntekijöiden oikeuksien puolustaminen ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus on tullut vahvana lapsuuden kodista. Puoluepolitiikkaa meillä ei juuri puhuttu.

Meriluodon isä ja molemmat äidin puolen isovanhemmat olivat metsäjätti UPM:llä töissä. Hän oli itsekin vuoden ajan UPM:llä lähettinä lukion jälkeen.

– Kuljeskelin pitkin tehdasta ja kiikuttelin posteja ja tein toimistohommia, hän muistelee.

Taustastaan johtuen Meriluoto on herkistynyt duunareiden asialle.

– UPM on hyvä esimerkki siitä miten työntekijöiden asema on alkanut jäädä ison työnantajan intressien alle.

Myös vasemmistoliiton Pohjois-Savon piirissä on vahva työntekijäjärjestöjen edustus.

– Se on minulle aika arkipäiväinenkin teema.

MERILUODON mielestä vasemmistoliitossa olisi syytä miettiä nuorten miesten parempaa tavoittamista. Puolueen kannattajakunta on paitsi nuorentunut myös naisistunut.

– Vasemmistolainen identiteetti on ilmeisesti nuorille naisille helpompi omaksua kuin nuorille miehille. Se varmaan tarkoittaisi, että meidän pitäisi tarjota erilaisia samaistumispintoja ja miettiä meidän viestintää. Asiakysymykset meillä on mielestäni kohdillaan.

Puheenjohtajaehdokkaina on kolme naista, Koskelan ja Meriluodon lisäksi myös Gashaw Bibani. Toisin sanoen kaksi ensimmäisen kauden kansanedustajaa ja yksi, joka tulee valtakunnan politiikan ulkopuolelta.

Eikö konkareita kiinnosta?

– Ihmisillä on tosi yksilöllisiä tilanteita ja puheenjohtajan homma on äärettömän raskas. Ymmärrän todella hyvin esimerkiksi Veronikan (Honkasalo) perustelut siitä, että perhe ajaa nyt ohi.

Meriluoto kertoo harkinneensa puheenjohtajakisaan lähtemistä alusta saakka. Toisaalta samaa sanoivat suurin piirtein kaikki muutkin vasemmistoliiton eduskuntaryhmän kansanedustajat.

– Päätös syntyi aikalailla silloin, kun sen julkistin. Ajattelin, että asiaa pitää punnita tarkkaan ja katsoa myös puolueen tilanne. Koin, että on puolueelle arvokasta, että lähden kisaan.

Meriluodon puheenjohtajaehdokkuuden taustalla vaikuttaa lojaalius puolueelle. Kun ennakkosuosikki Minja Koskela oli kisaan ilmoittautunut, näytti hetken siltä, ettei vastaehdokkaita saada. Meriluoto ei kuitenkaan myönnä uhrautuneensa puolueen hyväksi mutta katsoo lojaalisuuden vaikuttaneen päätökseen.

– Se oli yksi tekijä, joka siihen vaikutti. Näin tämän myös mahdollisuutena nostaa omaa agendaa julkisuuteen.

– Puolueen sisällä on toiveita, että keskustelisimme esimerkiksi Itä-Suomen ja maakuntien tilanteesta. Halusin lähteä siitä keskustelemaan. Ajattelin, että minulla on joka tapauksessa vain voitettavaa. Parhaimmillaan tietysti voitan kisan, mutta missään tapauksessa en voi tässä hävitä.

Hiljattain selvisi varmasti monet yllättäenkin, että vasemmistoliiton piirijohtajien keskuudessa Meriluoto on tällä hetkellä puheenjohtajavaalin ennakkosuosikkia Minja Koskelaa suositumpi vasemmistoliiton puheenjohtajaksi. Tosin moni ei vielä tiedä kantaansa. Koska Meriluodonkin voi sanoa olevan nosteessa, peli ei ole vielä ratkennut.

Vasemmistoliiton uusi puheenjohtaja valitaan 19. lokakuuta jäsenäänestyksen tuloksen perusteella puoluevaltuustossa.

EDUSKUNNASSA ensimmäistä kauttaan istuva Meriluoto on ehtinyt verkottumaan erityisesti valiokunnissa. Muiden puolueiden puheenjohtajista Meriluoto sanoo tuntevansa parhaiten vihreiden puheenjohtajan Sofia Virran.

– Olimme hallintovaliokunnassa ja teimme siellä viimeisen vuoden paljon yhteistyötä.

Niin sanotun punavihreän blokin puolueet, vihreät, vasemmistoliitto ja SDP, on Meriluodon mukaan hyvä jatkossakin nähdä erillisinä puolueina.

– Meillä kaikilla on omat painotuseromme. Uskon myös, että kansalaiset haluavat pitää eri vaihtoehdot tarjolla. Yhteistyö näiden kolmen puolueen välillä on äärimmäisen tärkeää. Vaikka demareiden gallup-menestys syö meiltä kannatusta, se on yhteisen asian etu. Mieluummin demarit kärjessä kuin kokoomus ja perussuomalaiset.

Meriluoto pohtisi enemmän sitä, kuinka ihmisiä saataisiin punavihreän blokin ulkopuolelta sitoutumaan blokkiin kuuluvien puolueiden edustamiin arvoihin.

– Identifioituminen tähän porukkaan pitäisi tehdä vähän helpommaksi. Minulla ei ole valmista vastausta, miten se tehdään. Mutta omissa tukiryhmissäni on ollut vaaleissa porukkaa todella laajalla skaalalla, myös sellaisia, jotka eivät ole sitoutuneet mihinkään puolueeseen. Minulla on tätä kautta jonkinlainen pieni tuntuma siitä, että meillä on mahdollisuus houkutella ihmisiä myös blokin ulkopuolelta.

Mikä identifioitumista vaikeuttaa?

– On vaikea arvioida sitä muiden puolueiden osalta mutta pakko kai se on uskoa, kun se niin monesti tulee vastaan, että vasemmistoliittoa ajatellaan korkeasti koulutettujen nuorehkojen naisten porukkana. Mielestäni emme lopulta ole sitä. Esimerkiksi valtuustoryhmissä, joissa olen itse mukana, on paljon enemmän miehiä kuin naisia.

Meriluoto kaipaakin erilaisia kasvoja puolueen vaikuttajapaikoille.

– Tähän asti on menty ehkä aika kapeilla hartioilla. Li Anderssonin loistokkuus on ollut puolueelle etu, mutta siinä on voinut käydä vähän niin, että meillä on ollut vain yhdet tai kahdet kasvot.

Jos sinut valitaan puheenjohtajaksi, pyydätkö Li Anderssonia ehdolle seuraaviin eduskuntavaaleihin?

– Puheenjohtajan näkökulmasta olisi loistavaa saada Li Andersson ehdokkaaksi. Toisaalta ajattelen, että hän tekee valtavan tärkeää työtä Brysselissä. Ehkä jättäisin sen (ehdokkuuden) hänen punnittavakseen, mutta kyllä minä ainakin sen keskustelun kävisin, Meriluoto vastaa.

Andersson valittiin kesäkuussa huimalla noin neljännesmiljoona äänipotilla europarlamenttiin.

MINJA Koskelalla oli vaikeuksia löytää Demokraatin puheenjohtajaehdokashaastattelussa Li Anderssonista kielteistä sanottavaa. Onkin kysyttävä myös Laura Meriluodolta, nähdäänkö Andersson puolueessa suorastaan täydellisenä puheenjohtaja. Kielteistä sanottavaa ei hänkään keksi.

– Kun olen ollut vaikka Kuopion torilla vasemmistoliiton teltalla, niin ihmiset puolueesta, sukupuolesta ja iästä riippumatta kehuvat Anderssonin vahvaa tatsia. Hän on pystynyt ottamaan koko Suomen haltuun omalla osaamisellaan ja olemuksellaan.

– Ehkä hänen erinomaisuutensa on vähän tuottanut sitä ongelmaa, että olemme vähän turhankin paljon luottanneet siihen, että hänen suosionsa kannattelee puoluetta. On aina huono juttu, jos kannatus rakentuu yhden tai kahden henkilön varaan.

Meriluoto ei myönteisistä näkemyksistään huolimatta pyrkisi toistamaan Anderssonin tekemisiä.

– En pyri siihen maaliin. Hän oli omanlaisensa ja omalla tavallaan loistava puheenjohtaja, mutta uskon, että työtä voi tehdä monella tavalla. Ihmisillä on erilaisia vahvuuksia.

MERILUODOLLA on pitkä työtausta sosiaalialan asiantuntijana sote-järjestöissä. Hän puhuu mielellään kansalaisyhteiskunnan ja julkisen sektorin riippuvuussuhteesta.

– Kansalaisyhteiskunta ja järjestöt ovat tällä hetkellä keskeinen osa meidän hyvinvointimalliamme. Ne pitävät viimeisintä turvaverkkoa kasassa. Samaan aikaan julkisen vallan kritisointi on muuttunut vaikeammaksi ja sitä uskalletaan tehdä ymmärrettävistä syistä vähemmän kuin aikaisemmin, Meriluoto sanoo viitaten hallituksen leikkauksiin järjestöiltä.

Kun Meriluoto on nostanut julkisuudessa esiin järjestöleikkauksia, hän kertoo huomanneensa, että järjestötoimintaan ja sen rahoitukseen kohdistuu paljon vihamielisyyttä.

Kostetaanko järjestöille, jos ne eivät halua ymmärtää leikkauksia?

– Se riski siinä on. Mielestäni riski on ollut pienempi, kun rahoitus on ollut niin vahvasti erillään julkisesta vallasta. Rahoituspäätöksiä on tehty esimerkiksi Raha-automaattiyhdistyksen puolella. Nyt kun päätökset tulevat koko ajan lähemmäs valtiovaltaa ja valtion budjettia, on riski, että jopa yksittäiset ministerit ryhtyvät mestaroimaan omien mieltymystensä tai ärtymystensä mukaan.

Meriluoto ei pidä lahjoituksiin ja hyväntekeväisyyteen perustuvaa kolmatta sektoria Suomessa mahdollisena. Rahoituspohja jäisi liian hauraaksi.

– Olen itse ollut järjestössä, joka tekee työtä asunnottomuuden, päihde- ja mielenterveystyön parissa. Jos kilpailee lahjoittajien rahoista sillä, että tässä olisi asunnoton narkomaani tai syöpää sairastava lapsi, niin kohderyhmä, jota pystyttäisiin palvelemaan, kaventuisi aika lailla.

Rahoituksen riippuvaisuus poliittisista suhdanteista uhkaa Meriluodon mukaan myös järjestöjen perinteistä edunvalvontaroolia.

– Pelkään, että radikaalimpi ote yhteiskunnallisiin kysymyksiin unohtuu, kun joutuu koko ajan pelkäämään rahoituksen jatkumista. Se on inhimillistä.

MERILUODON gradu käsitteli pitkäaikaista toimeentulotuen käyttöä. Orpon hallituksen toimeentulotuen leikkauksia ja kaavailtuja lisäleikkauksia hän pitää pöyristyttävinä.

– Hallitus lisää leikkauksillaan valtavasti toimeentulotuen käyttäjien määrää. Se, että samalla heikennetään toimeentulotukea on käsittämättömän epäinhimillistä politiikkaa. Toimeentulotuen käyttäjät ovat yhteiskunnassa heikoimmassa asemassa. He ovat kaikkein köyhimpiä. Ei heillä ole mitään puskureita tilillä, koska he eivät saisi toimeentulotukea, jos heillä olisi. Elämä toimeentulotuella voi olla selviytymistä päivästä toiseen, Meriluoto muistuttaa.

Sosiaaliturvan, jota hallitus eri tavoin leikkaa, taso on Meriluodon mukaan jo valmiiksi liian matala. Lääkkeiden ostaminen saattaa tarkoittaa ruuan hakemista leipäjonoista.

Toimeentulotuen leikkauksia Meriluoto pitää suorastaan absurdeina.

– Hallitusohjelmassa oli toimeentulotuen asumisosan omavastuun leikkaus. Kun hallituspuolueet kävivät asiasta keskustelua, tuli ilmi, ettei niillä ole minkäänlaista ymmärrystä meidän sosiaaliturvajärjestelmästämme. Ajatuksena oli, että toimeentulotuen saajilla olisi varaa maksaa omavastuuosuus, kun koko toimeentulotuen idea on se, että omaa rahaa ei ole.

– Kun olen haastatellut ihmisiä, jotka elävät toimeentulotuella tai muuten pienillä tuilla, elämän epävarmuus on siinä kohtaa hirveän kuluttavaa. Jos sinulta hajoaa vaikka imuri, se voi syöstä koko talouden retuperälle. Ihmisten, jotka eivät ole samanlaiseen tilanteeseen koskaan joutuneet, on sitä hyvin vaikea hahmottaa.

– Kun hallitus ensin lisää toimeentulotuen käyttäjiä ja sitten leikkauksilla heidän huonovointisuuttaan, se ei ole hyvää työllisyyspolitiikkaa.

Menetätkö politiikan takia yöuniasi?

– Menetän välillä. Erityisesti silloin, kun tiedän, että on tulossa isoja päätöksiä valiokuntaan tai esimerkiksi aluehallitukseen.

– Nykyinen ilmapiiri on todella ahdistava. Se on aika paljon perussuomalaisten ansiota. He pelaavat eri säännöillä ja voivat sanoa ja tehdä ihan hulluja asioita. Kuten Purra, joka vertasi terveyspalveluja kynsihuoltoon.

SKDL, THERIAN ja SIIMES

DEMOKRAATTI teki Laura Meriluodolle myös sana-assosiaatiotehtävän, jossa hän joutui kertomaan nopeasti toimituksen valitsemien sanojen herättämät mielleyhtymät. Näin Meriluoto vastasi:

Jani Mäkelä: Rääväsuu

SKDL: Perintö

Suvi-Anne Siimes: Aikakausi

EK: Taustavoima

Therian: Leikki