Kokouksessa keskusteltiin pyrkimyksestä kirjata EU:n ilmastotavoitteeksi hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä.

Varsinainen päätöksenteko ei kuulu epävirallisiin ministerikokouksiin, mutta Mikkonen luonnehtii torstaista keskustelua tärkeäksi askeleeksi eteenpäin.

– Toivon, että (Suomen EU-)puheenjohtajakauden aikana käytävät keskustelut tasoittavat tietä kunniahimon tason nostamiseen, Mikkonen sanoi.

Mikkonen arvioi, että myös epäilevillä jäsenmailla on tahtoa löytää sopu. Tärkeää on sen varmistaminen, että siirtymä hiilineutraaliin yhteiskuntaan toteutetaan oikeudenmukaisella tavalla.

Hiilineutraalius tarkoittaa sitä, että ilmaan pääsee saman verran hiilidioksidipäästöjä kuin niitä pystytään sitomaan. Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta jo vuoteen 2035 mennessä.

Hiilineutraaliuden saavuttaminen koko EU:n tasolla on Mikkosen mukaan erittäin tärkeää, jotta ilmastonmuutos pystytään pitämään kurissa.

– Tiedämme jo nyt, että paitsi meillä Suomessa, myös hyvin monessa muussa paikassa ympäri Eurooppaa ilmastonmuutoksesta ja sään ääri-ilmiöistä aiheutuu valtavasti erilaista tuhoa ja haittaa, Mikkonen muistutti.

Ympäristö- ja meriasioiden komissaari Karmenu Vella näkee, että käytännön kannalta merkittävässä roolissa on myös raha eli EU:n lähivuosien budjettikehys, josta käydään neuvotteluja Suomen puheenjohtajakauden aikana.

Mikkonen ja Vella korostivat kummatkin, että ilmastotavoitteet on otettava huomioon kaikilla yhteiskunnan aloilla.

Tällä hetkellä EU:n ilmastotavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2030 mennessä 40 prosentilla vuodesta 1990.

Mikkosen mukaan EU:n on tarvittaessa oltava valmis arvioimaan uudelleen tätä tavoitetta.

EU-komission ilmastoneuvottelija Elina Bardram kertoi, että 2030-tavoitteeseen ei ole tulossa merkittävää muutosta ennen YK:n pääsihteerin ilmastohuippukokousta syyskuussa.

Ministerikokouksessa puhuttiin myös luonnon monimuotoisuuden köyhtymisestä ja siitä, millaisia tavoitteita EU:lla tulisi olla monimuotoisuuden säilyttämiseksi, kun ensi vuonna sovitaan uusista kansainvälisistä tavoitteista.

Mikkonen korosti, että vanhaan malliin jatkaminen ei ole vaihtoehto, vaan konkreettisia toimia ja tehokkaita tavoitteita tarvitaan.

– Tällä kertaa meidän on onnistuttava, Mikkonen painotti.

Nykyiset toimet luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi eivät ole olleet riittäviä. Kansainvälisesti vuodelle 2020 sovituista monimuotoisuustavoitteista suurin osa jää saavuttamatta.

Luonnon monimuotoisuus katoaa vauhdilla, joka on nyt satoja kertoja nopeampaa kuin menneiden kymmenen miljoonan vuoden aikana, todettiin YK:n alaisen IPBES-paneelin toukokuussa julkaistussa raportissa.

Ihmiset tuhoavat ympäristöä, josta elämä ja hyvinvointi ovat riippuvaisia. Raportin mukaan ihmiskunnan kasvava hiilijalanjälki ja kulutus vaarantavat luonnon uusiutumisen, alkaen puhtaasta vedestä ja hengityskelpoisesta ilmasta aina hedelmälliseen maaperään.

STT–HETA HASSINEN