Hallitustunnustelija, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kertoi lauantaina Ylen Ykkösaamussa olevansa valmis hallituskaudellaan satsaamaan infrastruktuuriin tehdashankkeen tukemiseksi. Rinne kertoi uskovansa, että Suomen metsien hakkuutaso kestää uuden tehtaan tuoman kysynnän.

Lue lisää: Rinne Ykkösaamussa: “On äärettömän hieno asia, että jättiluokan investointeja halutaan tuoda tänne” – on valmis satsaamaan infrastruktuuriin Metsä Groupin tehdashankkeen tukemiseksi

Sittemmin sekä vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto että vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ovat vaatineet hankkeen vaikutuksista ilmastoselvityksiä.

Lue lisää: Metsä Groupin Kemin jättihanke puhuttaa – Li Andersson vaatii arviota ilmastovaikutuksista: ”Ne pitäisi olla tiedossa, ennen kuin tehdään ratkaisevia päätöksiä”

Nyt asiaan ottaa kantaa myös toimitusministeristön asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.).

Tiilikainen toteaa Demokraatille Kemiin kaavaillun jätti-investoinnin olevan Pohjois-Suomen kannalta hieno uutinen. Hän muistuttaa Kemijärven Storan Enson sellutehtaan sulkeutuneen kymmenkunta vuotta sitten.

– Tämä tuo lisää jalostuskapasiteettia pohjoiseen, jossa on ehkä eniten ensiharvennusrästejä ja tilaa uudelle kapasiteetille.

Tiilikainen pitää samalla hyvänä, että Suomeen on suunnitteilla myös monia muita metsäteollisuuden investointeja.

– Parhailla on sitten taipumus toteutua. Nyt Metsä Group tietyllä tavalla otti etulyöntiaseman.

Kemin biotuotetehdas lisäisi puunkäyttöä 4–5 miljoonaa kuutiota. Tiilikainen sanoo, että se ”kaiken järjen mukaan” mahtuu vielä Suomen nielusitoumuksen piiriin vaikkakaan puun kasvu ei edes lisääntyisi.

Tiilikainen toteaa, että puun käyttö Kemissä alkaisi vasta tästä hetkestä 4–5 vuotta tästä eteenpäin ja pohdiskelee, että metsien kasvu saattaa silloin olla isompaa kuin nyt.

– Kyllä Suomesta pitäisi kestävällä tavalla vielä raaka-aine löytyä.

Tiilikainen sanoo, ettei investointeja pidä katsoa vain siitä näkekulmasta, että raaka-aine olisi puhtaasti Suomen sisällä.

– On täysin mahdollista, että myös Pohjois-Ruotsista tulisi raaka-ainetta. Venäjältä meille on joskus tuotu yli 10 miljoonaa kuutiota raakapuuta eli parin kolmen jättitehtaan verran enemmän kuin tällä hetkellä. Täytyy muistaa, että raakapuuta voidaan myös tuoda, jos sitä pystytään kannattavasti jalostamaan.

Vaikka Tiilikainen puhuu Metsä Groupin etulyöntiasemasta, hän ei tarkoita sitä, että Kemin tehtaan toteutuminen tarkoittaisi Suomeen kaavailtujen muiden isojen puuta vaativien investointien kariutumista.

– Ei se sitä tarkoita. Se on selvää, että kaikki suunnitelmat tuskin tulevat toteutumaan.

Tiilikainen toteaa, että toki investoijat analysoivat puun saatavuuden.

– Joka homman panee alulle sillä on etulyöntiasema, jälkeenpäin tulevat joutuvat miettimään, vieläkö puuta on. En sano, että se on tässä, mutta jos lisää tulee, se edellytttää, että metsien kasvua pystytään lisäämään.

Tiilikainen vetoaa Luonnonvarakeskuksen (Luke) pohdintoihin siitä, voitaisiinko metsänhoitoa tehostamalla Suomen metsien kasvua kasvattaa jopa 150 miljoonaan kuutioon vuodessa. Tiilikainen sanoo, että jo 10 miljoonan kuution lisäys toisi mahdollisuuden parille Metsä Groupin kaltaiselle investoinnille ja uskoo, että Suomen metsien kasvupotentiaali on iso.

– Ei ole yksiselitteistä, mahtuuko Suomeen 1 vai 2 vai 3 tehdasta lisää. Tälle kyseiselle (Kemin Metsä Groupin) tehtaalle uskon, että Suomesta raaka-aine kestävällä tavalla löytyy.

Tiilikaisen mukaan metsänomistajilla on nyt myös kannustin tehostaa metsänhoitoa, koska puun käyttö kasvaa ja teollisuus vetää raaka-ainetta.

Tiilikaisen mielestä valtiovallan on luotava Kemiin puitteet, jotta Metsä Groupin investointi mahdollistuu.

– Erilaisten väylien on oltava kunnossa – rata, tiet ja tarvittaessa laivaväylät –  jotta Suomeen pystyy investoimaan. Kemi-Torniossa on mittava teollisuuskeskittymä jo nyt. On valtion tehtävä pitää huoli investointiedellytyksistä.

Keskustalla on syyskuun alussa puoluekokous. Siellä puolueen puheenjohtaja vaihtuu. Kimmo Tiilikainen oli ehdolla keskustalaisittain vaikeasta Helsingin vaalipiiristä ja putosi eduskunnasta.

Hän sanoo, ettei ole tullut mietiskeltyä ehdokkuutta keskustan puheenjohtajakisassa.

– Ei ole asiasta juuri keskustelua käyty. Toimittelen toimitusministeristön tehtäviä kaikessa rauhassa.

Aiotteko ottaa puheenjohtajakisan harkintaan?

– En usko, että on nyt juurikaan kysyntää. Oikeastaan se oma kiinnostuksen kohde on tällä hetkellä, millainen hallitus ja hallitusohjelma Suomeen mahtaa syntyä. Tietysti toivon, että tuleva hallitus jatkaisi energia- ja ilmastoasioissa tehtyä työtä, jossa Suomi on nostettu kansainvälisissä pöydissä peesaajan paikalta ajurin paikalle, Tiilikainen vastaa.