Puhemies Paula Risikko (kok.) antoi viime viikolla Heikkiselle moitteet siitä, että Heikkinen äänestytti varapuheenjohtajana valiokuntaa sen jälkeen, kun sen puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) oli lähtenyt puhemiesneuvoston kokoukseen 12 minuuttia ennen kokouksen päättymistä.

”Puhemies totesi, ettei tapahtunut, jossa varapuheenjohtaja vei kiistanalaisen asian äänestykseen, ollut menettelytavaltaan valiokunnissa noudatettavien periaatteiden mukainen”, puhemiesneuvoston pöytäkirjassa lukee.

Viikonloppuna keskustelu siirtyi siihen, että Heikkinen olisi myös evännyt puheenvuoroja ennen kuin asiantuntijoiden kuulemisista äänestettiin.

“Sitä voitaisiin sinänsä rajoittaa, jos asiasta säädetään työjärjestyksessä. Ei kuitenkaan ole säädetty vaan vpj toimi työjärjestyksenkin vastaisesti. Siksi vpj:n menetteli myös vastoin PL 31 §:ää”, Lavapuro kirjoitti.

Valiokunnan jäsen, vihreiden Outi Alanko-Kahiluoto kyseli puolestaan, riittääkö puhemiehen nuhtelu näin vakavassa tilanteessa.

“Perustuslakiasiantuntijoiden kuuleminen estetään eduskunnassa rikkomalla perustuslakia ja eduskunnan työjärjestystä. Eikö koko äänestys pitäisi mitätöidä?”

Alanko-Kahiluotokin huomautti että kansanedustajilla on rajoittamaton puheoikeus, mutta Heikkinen ei antanut sote-valiokunnan kansanedustajille pyydettyjä puheenvuoroja.

“Sen vuoksi muun muassa Arja Juvonen ei voinut tehdä vastaesitystään asiantuntijakuulemisten aloittamisesta.”

SDP:n Satu Taavitsainen kertoi puolestaan pyytäneensä merkitä pöytäkirjaan eriävän mielipiteensä siitä, että puheenjohtajan toiminnan vuoksi äänestys oli selkeästi laiton.

“Heikkinen ei millään tavalla noteerannut pyyntöäni.”

Lue lisää: Valtiosääntöasiantuntijan vakava väite: Hannakaisa Heikkisen toiminta ei vain työjärjestyksen vaan myös perustuslain vastaista

Demokraatti kysyi maanantaina julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiaiselta, mitä seurauksia Heikkisen toiminnalla voisi olla. Hän huomauttaa heti alkuun, että koska valiokunnan pöytäkirjoja ei ole vielä julkaistu, koko tapahtumaketjun aikajanaa ja kulkua ei ole haastatteluhetkellä mahdollista todentaa.

– Kun eduskunnan työjärjestyksen mukaan siirrytään päättämään asiasta, edustajilla on rajaton puheoikeus, kunhan pysyvät asiassa. Jos tässä kohdassa varapuhepuheenjohtaja Heikkinen on estänyt edustaja Juvosta tekemästä muutosesitystä, hän on tässä kohdassa rikkonut perustuslain 31 pykälään kuuluvaa edustaja Juvosen puheoikeutta.

– Yleisellä tasolla sen perusteella mikä vaikuttaa edustaja Juvosen puheenvuoron epäämiseltä, tämä päätöksentekomenettely on tapahtunut perustuslain 31 pykälää rikkoen. Samaten voidaan sanoa, että vaikuttaa siltä, että Juvosen puheoikeuden epäämisessä kyse on eduskunnan työjärjestyksen rikkomisesta.

Pitäisikö asiaan jotenkin puuttua tai kenen asia on ottaa asiaan kantaa, jos on? Puhemiesneuvoston?

– Pitää muistaa, että eduskunta on ylin valtioelin. Meidän täytyy muistaa, että perustuslain 30 pykälän mukainen kansanedustajan parlamentaarinen immuniteetti ulottuu myös menettelyyn. Siitä voidaan johtaa tässä tapauksessa se, että ensijaisesti tämä on sosiaali- ja terveysvaliokunnan oma asia.

Rautiainen sanoo, että puhemiesneuvoston tehtävä on ohjeistaa valiokuntatyötä. Näin tekevät myös esimerkiksi valiokuntaoppaat.

– Puhemiesneuvosto on käsitellyt tapahtunutta ja jo todennut, että tapahtunut ei ole eduskunnan menettelysäännösten mukainen. Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että esille tulleiden tietojen perusteella menettelysäännösten vastaisuus on vielä syvälle käyvempää kuin oli tiedossa kun puhemiesneuvosto asiaa käsitteli. Mutta kysymys on, onko puhemiesneuvostolla käytettävissä muita keinoja kuin moittiminen tai asiaan huomion kiinnittäminen? Tämän hetken tietojen perusteella ei ole.

Rautiaisen mukaan valiokunnalla on mahdollisuus arvioida omaa menettelyään. Viime viikolla valiokunnassa käytiinkin ns. “pukukoppikeskustelu”. Silti viikonloppuna keskustelu ryöpsähti uudelleen sosiaalisessa mediassa.

– Asia vaikuttaa tällä hetkellä vakavammalta kuin miltä se vaikutti alun perin. Samalla meidän on muistettava, että puhumme ylimmän valtiovallan käyttäjästä, jonka yläpuolella ei ole mitään.

Rautainen muistuttaa, että asia on ennen kaikkea poliittinen.

– Mekanismi, josta nyt keskustelemme, ovat politiikan pelisäännöt.

– Jos näitä sääntöjä rikotaan, me neuvottelemme sääntöjä uusiksi. Se että tämä ulottuu perustuslakiin asti kirjattuihin ylimpien valtioelinten toimintaan koskeviin pelisääntöihin, tekee asiasta äärettömän vakavan.

Valiokunta äänesti viime viikolla hallituspuolueiden kansanedustajien voimalla sen puolesta, ettei asiantuntijakuulemisia jatketa.

– Jos ajatellaan, että valiokunta vastaavan tyyppisellä tavalla sivuuttaisi myös pöydällä olevan esityksen perustuslakivaliokunnan arvioinnista tai lausunnon pyytämisestä, tarkoittaisi se, että mahdollinen epäselvyys, joka liittyy perustuslakivaliokunnan lausunnon tulkintaan, on konkreetisti esillä.

Rautiainen sanoo, että perustuslain 42 pykälän perusteella asia palautuu puhemiehelle.

– Puhemiehen tehtävänä on sosiaali- terveysvaliokunnan mietinnön sote-laista saatuaan arvioida, että voidaanko mietintö ottaa käsittelyyn täysistunnossa vai onko se palautettava perustuslainmukaisuuden tarkasteluun. Tämä päätös liittyy mietinnön sisältöön. Puhemies ei arvioi, onko mietintö syntynyt kauniisti. Ei jaa tyylipisteitä. Mutta jos puhemies ei kykene vakuuttumaan siitä, että mietintö on sisällöltään sopusoinnussa perustuslakivaliokunna lausunnon kanssa, puhemiehellä on oikeudellinen velvollisuus palauttaa se valiokuntaan.

Rautiainen pohtii yleisemmin sitä, että lainsäädäntötyön menettelytapavaatimuksista toistuvasta poikkeamisesta on syytä olla huolissaan. Hän nostaa esiin muun muassa sen, kuinka perustuslakivaliokunta kiinnitti sote-lausunnossaan valtioneuvoston vakavaa huomiota siihen, että maakuntalakiehdotuksen muutokset perustuvat kahden ministerin kirjeeseen eivätkä hallituksen täydentävään esitykseen.

– Meidän poliittiseen kultuuriimme on hiipinyt tapa olla noudattamatta, livetä perustuslaista. Tämä ei ilmene vain sotekeskustelussa, Rautiainen viittaa muun muassa viime syksynä eduskunnassa tapahtuneeseen äänestysmenettelyyn perustuslain muuttamisesta kiireellisenä. Tuolloin myös presidentti Sauli Niinistö kommentoi asiaa.

Rautiainen korostaa vielä uudelleen, että moitetta vahvempaa työkalua ei ole, mutta se, että moitteille on tarvetta aiempaa useammin, on huolestuttavaa.

Rautiainen tiivistää, että jos eduskunta päättää rikkoa perustuslakia, se voi lopulta tehdä niin. Hän ottaa esille Carl Schmittin tunnetun määritelmän, jonka mukaan “Suvereeni on se, joka päättää poikkeuksesta”.

Rautiainen muistuttaa professori Lavapuron kirjoituksesta, jonka mukaan Suomen perustuslaki on haavoittuvaisempi kuin esimerkiksi Puolan ja Unkarin.

– Meillä on vähemmän lukkoja. Se mitä tapahtui Puolassa ja Unkarissa, voisi tapahtua meillä helpommin ja nopeammin.

– Se että Suomessa on alettu nyt nähdä valtiosääntöisistä perusmenettelyratkaisuista poikkeavaa toimintaa, herättää valtiosääntöisen kysymyksen, että sisältyykö meidän perustuslakiimme riittävästi lukkoja.

Lue lisää: Perustuslakivaliokunnan poliittinen ja virkamiesjohto kävi sote-valiokunnassa – näyttää vahvasti siltä, että asiantuntijakuulemiset tarvitaan