– Palkansaajajärjestöillä olisi varmasti tässä tilanteessa etua siitä, että kyettäisiin koordinoimaan ja tekemään yhteistyötä. Mutta samaan hengenvetoon pitää todeta, että se voi juuri nyt tässä tilanteessa olla haastavaa, Palola totesi Demokraatille STTK:n edustajiston kokouksessa.

Hän kuitenkin toivoo, että meneillään olevissa vientiteollisuuden työehtosopimusneuvotteluissa ammattiliittojen ja myös keskusjärjestöjen rajat ylittävä yhteistyö olisi mahdollista. Hänellä on se käsitys, että ainakin teknologiateollisuudessa tässä on jo onnistuttukin.

Palola kertoo, että STTK:ssa keskusjärjestötasolla yhteisen koordinaation syventämisestä neuvottelujen vauhdittamiseksi ei ole vielä pohdittu liiemmin.

KIMMOKE tiiviimmälle koordinaatiolle SAK:ssa lähti Teollisuusliiton aloitteesta. SAK on perustellut omaa yhteistyön tiivistämistään sillä, että työnantajaliitot ovat luovuttaneet vallan Teknologiateollisuuden työnantajille – muut liitot eivät suostu neuvottelemaan omista työehtosopimuksistaan ennen kuin teknologiateollisuudesta tulee ratkaisu palkankorotuksista ja muista työehdoista.

– Neuvottelut ensi vuoden palkankorotuksista eivät etene, koska kaikki odottavat teknologiateollisuuden ratkaisua. Olen käyttänyt termiä “suma seisoo”. Nyt odotetaan, että teknologiateollisuudesta löytyisi suman purkaja.

Tämä näkyy myös STTK:laisissa liitoissa: joidenkin sopimusalojen palkankorotukset tulevat suoraan vientiteollisuuden pohjalta, ja muissakin, kuten valtion sektorilla, neuvottelut ovat pysähdyksissä teknon ratkaisua odotellessa.

– On mielenkiintoinen tilanne, että yhden toimialan neuvottelupöydässä on niin laajasti suomalaisten palkansaajien palkankorotukset kiinni, Palola päivittelee.

STTK ON painottanut, että ensi vuoden palkankorotusten on oltava tuntuvasti korkeammat kuin tälle vuodelle sovitut. Osviittana voisi olla esimerkiksi verrokkimaassa Saksassa saavutettu teollisuuden palkkaratkaisu. Muutakin on keinovalikoimassa.

– Olemme esittäneet SAK:n tavoin sosiaalivakuutusmaksujen osittaista siirtoa työntekijöiltä työnantajille. Sillä pystyttäisiin ehkä hieman maltillisempiin palkankorotusvaatimuksiin.

Kolmantena STTK on esittänyt pitkään naftaliinissa olleen indeksiehdon kaivamista esiin.

– Olemme saaneet viestiä, ettei se kuulu enää tähän aikaan. Mutta tupoaikana sen käyttöönottoa kompensoivana toimena pidettiin perusteltuna, jos kuluttajahinnat lähtisivät yllättävästi nousemaan. Nythän me olemme siinä tilanteessa, Palola huomauttaa.

PALKANSAAJAPUOLEN ja työnantajarintaman välinen keskusteluyhteys näyttää juuri nyt aika olemattomalta. Palolan mielestä osapuolten olisi vaikeista ajoista huolimatta kyettävä näyttämään, että työmarkkinoiden neuvottelukoneisto toimii.

– Jos nyt ei kyetä löytämään sopua suoraan palkkaan liittyvissä kysymyksissä, meidän pitää pystyä löytämään muita yhteisiä asioita.

Hän pohtii, että löytyisikö yhteinen käsikirjoitus esimerkiksi kansainvälisestä rekrytoinnista tai oikeudenmukaisesta vihreästä siirtymästä.

– Valmistelussa olisi hyvä olla koko ajan asioita, joita viedä eteenpäin, jotta koneisto pysyy kunnossa.

Siinä samalla luotaisiin myös pohjaa luottamukselle.

– On tärkeää, että työmarkkinajärjestöjen yhdessä tekeminen jatkuisi. Me tarvitsemme yhteistyötä viimeistään siinä vaiheessa, kun käymme keskustelua esimerkiksi siitä, mitä mahdollisia huoltotarpeita meidän eläkejärjestelmämme vaatii, Palola huomauttaa.

STTK JULKAISI tänään kansalaiskyselyn, jossa palkansaajien suurimmaksi huolenaiheeksi nousi ostovoiman romahtaminen ja sähkön hinta. Palolaa tulos ei ihmetytä.

– Ihmiset puhuvat nyt hyvin konkreettisista asioista.

Palolan mukaan STTK kannattaa ehdottomasti SDP:n eilen ehdottamaa sähkön hintakattoa, koska nykyinen hinta ei ole tavallisen ihmisen näkökulmasta oikeudenmukainen ja kohtuullinen.

– Hallitus on jo tehnyt oikeansuuntaisia toimia, mutta ne ovat esimerkiksi STTK:laiselle porukalle täysin riittämättömiä. Kun esimerkiksi sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuvan työssäkäyvän hintalappu sähköstä oli aiemmin satasia, niin nyt se voi olla tuhansia euroja.

Myös kyselyn perusteella energiapolitiikka on tärkein asia, johon seuraavan hallituksen pitäisi keskittyä. Hallitukselta toivotaan energiaomavaraisuuden varmista ja edullista energiaa.

Palola toivoo, että nykyinen hallitus saa mahdollisimman nopeasti, talvikuukausina, hintakaton käyttöön. Jotkut ovat tyrmänneet esityksen sillä perusteella, että hintakatto tyrehdyttäisi kuluttajien innon säästää sähköä. Hän itse ei usko siihen, koska sähkön hinta jää edelleen normaalia korkeammalle tasolle.