Politiikka
26.5.2017 15:00 ・ Päivitetty: 26.5.2017 13:12
“Ei armoa vaan oikeutta” – SDP:n Huovinen: “Tuolle sanomalle olisi käyttöä nytkin”
Kansanedustaja Susanna Huovisen (sd.) mielestä Suomen ensimmäisessä eduskunnassa sosialidemokraattien riveissä vaikuttaneen Maria Raunion puheet yli sata vuotta sitten ovat ajankohtaisia edelleenkin.
Keuruulainen ompelija ja agitaattori kirjaili aikoinaan Waloon ja wapauteen -tunnuksen Keuruun työväenyhdistyksen naisosaston lippuun.
– Nämä kaksi tärkeää tavoitetta voisivat varmasti olla tunnuksena koko Marian elämänmittaiselle työlle vähäväkisen kansan puolesta, Huovinen painotti Keuruulla, jossa järjestettiin perjantaina juhla Maria Raunion elämäntyön kunniaksi.
Tilaisuus oli osa Suomi 100 -tilaisuuksien sarjaa.
– On tärkeää, että ensimmäisten naiskansanedustajien työtä muistetaan. Ilman 1800-luvun loppupuolen naisasialiikkeen ja työväenliikkeen ponnisteluja Suomi tuskin olisi sellainen hyvinvointiyhteiskunta, jollaisena sen nyt tunnemme, Huovinen korosti.
Hänen mukaansa Raunion työssä ja puheissa korostuivat kaikille avoimen yhteiskunnallisen vaikuttamisen, tasa-arvon ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vaatimukset.
– Puheet kolahtavat vielä nykyisenkin hyvinvoinnin oloissa, kun mietimme vaikkapa jokaisen lapsen oikeutta varhaiskasvatukseen tai ylisukupolvisesta syrjäytymisestä kertovia tilastojamme.
Lisää aiheesta
Suomi ei edelleenkään ole mikään tasa-arvon onnela.
Raunio korosti toiminnassaan myös työväenliikkeen keskeistä sanomaa: ”Ei armoa vaan oikeutta”.
– Kun kuuntelee nykyään Suomessa käytävää keskustelua vaikkapa pakolaisista, niin tuolle sanomalle olisi käyttöä. Välillä vaikuttaa siltä, että jos ihmisellä on varaa älypuhelimeen, hän ei tarvitse tukea toimeentuloon tai terveyteen. Uskon, että Maria puolustaisi yhtä voimakkaasti nykyisiä sorrettuja kuin hän aikanaan puolusti köyhiä ihmisiä, Huovinen pohti.
Susanna Huovinen puhui myös naisten asemasta ja sukupuolten välisen tasa-arvon merkityksestä. Naisten osuus päättäjinä on kasvanut, mutta Huovinen muistutti, että Suomi ei edelleenkään mikään tasa-arvon onnela.
– Naisedustajien määrässäkin olemme maailmassa – emme ykkösinä tai kakkosina, vaan 10. sijalla. Meidän on kyettävä muuttamaan niin uusia kuin sitkeästikin eläviä tasa-arvohaasteita. Lisäksi joudumme puolustamaan jo saavutettuja asioita.
Uusista tasa-arvohaasteista hän mainitsi esimerkiksi erilaisia vähemmistöjä edustavien naisten saamisen päättäjiksi. Lisäksi sitkeitä tasa-arvohaasteita ovat naisiin kohdistuva väkivalta, perhevapaiden epätasainen jakautuminen, naisten vähäinen osuus talouselämän johtopaikoilla sekä naisten ja miesten väliset palkkaerot.
– Näitä ongelmia me naiset emme päättäjinä yksin pysty korjaamaan, vaan tarvitsemme miesten tukea – kuten jo ensimmäisetkin naiskansanedustajat tarvitsivat. Onneksi tätä tukea tuntuu löytyvät poliittisen kentän eri osista enenevästi, Huovinen iloitsi.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.