– Ehdokkailla tuntuu olevan vaalikampanjoinnissa vähän tukalampaa, mutta ei se ainakaan ulkopuolelta suunnatulta kampanjalta vaikuta, erikoistutkija Antti Sillanpää Turvallisuuskomiteasta arvioi.

Suojelupoliisin mukaan näyttää epätodennäköiseltä, että eduskuntavaaleihin kohdistuisi laaja-alaista vaikuttamista. EU-parlamentin vaalit ovat houkuttelevampi vaikutusyritysten kohde koko Euroopassa, arvioidaan valtioneuvoston kansliasta ja Turvallisuuskomiteasta.

– Voi hyvin olla, että EU-vaaleissa nähdään paljon enemmän tämäntyyppistä toimintaa. Tämä on tässä vaiheessa vielä spekulointia, mutta se on hyvä tiedostaa, sanoo johtava viestintäasiantuntija Jussi Toivanen valtioneuvoston kansliasta.

– Suomi ei ole itse asiassa kumpaakaan. Me olemme vahva yhteiskunta, mutta EU:ssa keskikokoinen tekijä, Sillanpää arvioi.

– Jos joku haluaa vaikuttaa eurovaaleihin, niihin vaikutetaan myös Suomessa.

Kaikkien haastateltujen mielestä teknologian kehitys ja sosiaalinen media ovat mullistaneet mahdollisuudet epäasialliseen vaalivaikuttamiseen ja vaalihäirintään. Esimerkiksi Ruotsissa Twitterin automatisoitujen niin kutsuttujen bottitilien havaittiin lisääntyneen ja aktivoituneen vaalien alla.

Suomessa on käynnistetty asiaa seuraamaan valtionhallinnon ja Aalto-yliopiston seurantaprojekti. Mahdollisia havaintoja ei vielä kerrota julkisuuteen, koska tietojen kertominen tässä vaiheessa haittaisi tutkimuksen tekemistä.

Loppuraportti on luvassa vasta kesällä, mutta viranomaiset pyrkivät päivittämään tietojaan jo eduskunta- ja EU-vaalien välillä.

– Menemme kyllä kysymään tutkijoilta, onko mitään, mistä voidaan ottaa oppia, Sillanpää sanoo.

Suojelupoliisin mukaan viranomaiset havaitsivat Suomessa ennen presidentinvaaleja runsaasti bottitilejä, jotka eivät kuitenkaan vaalikampanjan aikana aktivoituneet.

– Tänä keväänä vastaavia havaintoja ei ole ainakaan vielä tehty, suposta kerrotaan.

Britanniassa brexit-vaikuttamista Twitterissä selvittäneen F-Securen Koivunen muistuttaa, että vaikka vaalihäirintä ja manipulointi tapahtuu silmien edessä, sitä on hankala havaita.

– Näytön rakentaminen kestää kuukausia tai vuosia ja sittenkin on mahdollisuus, että syyllinen pääsee kuin koira veräjästä, Koivunen kuvailee.

Toivasen mukaan Suomen varautumisessa ei ole lähdetty määrittämään epäasiallisen vaikuttamisen ilmansuuntaa tai etäisyyttä, vaan kaikkeen suhtaudutaan samalla vakavuudella.

– Tärkeämpää kuin miettiä, kuka siinä on takana, on puuttua itse toimintaan, hän sanoo

Virkamiehet muistuttavat myös maltista: sananvapauteen ja vaalikampanjointiin kuuluu kärjekäskin kiistely eri teemoista.

– Meidän nyrkkisääntömme on, että jos viesti pyrkii tukahduttamaan, hajottamaan tai huijaamaan, silloin se on demokratiaa rapauttavaa viestintää, Toivanen kertoo.

STT–NIILO SIMOJOKI