– Yhteistyötä tietysti tarvitaan kaikissa tilanteissa, Rinne toteaa.

Juha Sipilän (kesk.) istuvan hallituksen muistuttaessa erehdyttävästi porvariblokkia, vasemmiston suunnalta on väläytelty mahdollisuutta perustaa oma punavihreä blokki ensi vaalikaudeksi. Esimerkiksi kansanedustaja Erkki Tuomioja on pohtinut puheissaan löyhää ohjelmallista yhteistyötä SDP:n, vihreiden ja vasemmistoliiton muodostamalle blokille.

Myös SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Sanna Marin on käsitellyt aihetta. Hän perustelee bokin hyötyä sillä, että äänestäjä tietäisi ehdokkaansa puolueen mahdolliset hallituskumppanit jo vaalikopissa.

Demokraatti selvitti kuluvalla viikolla vasemmistoliiton ja vihreiden kantoja blokkipolitiikkaan. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kertoi olevansa puheenjohtajista sen innokkain kannattaja.

Hän ei kuitenkaan kaavaile yhtenäistä vaaliohjelmaa, vaan löyhää ohjelmallista yhteistyötä.

Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto puolestaan tähdensi vaalien merkitystä. Hallituspohjasta puhuminen on hänestä liian aikaista. Mutta mikäli vihreät johonkin blokkiin lähtisivät, keskiöön nousisivat asiat.

Hän näkee Anderssonin tavoin, että SDP:llä, vihreillä ja vasemmistoliitolla on paljon aihioita yhteistyöhön. Mutta Aallosta on vaikea lähteä tekemään syvempään yhteistyöhön vaadittavia kompromisseja ennen vaaleja.

– Kuka ne [kompromissit] sanelisi ja miltä pohjalta? Menisikö se niin, että gallupeissa ykkösenä oleva tai paikkamääriltään suurin sanelee agendan ja muut tulevat mukaan, Aalto kysyi.

Yhteistyötä hän ei kuitenkaan sulje pois, vaikkakin korostaa vihreiden haastavan hallituksen politiikkaa omana puolueenaan.

Myös Antti Rinne katsoo, että sosialidemokraateilla on sinänsä yhteneviä päämääriä vihreiden ja vasemmistoliiton kanssa. Toisaalta hän muistuttaa lisäksi, että vaalit on käytävä ensin.

– Ei tarvita erityistä blokkia, yhteisiä asioita voidaan viedä eteenpäin ilmankin, Rinne sanoo.

– Sosialidemokraatit määrittelevät itse omat tavoitteensa, hän toteaa tarkoittaen myös vaalitavotteita.

Rinne kertoo keskustelleensa blokkipolitiikasta paljon myös Ruotsin pääministerin Stefan Löfvenin (sd.) kanssa. Rinteen mukaan Löfvenin johtamien Ruotsin sosialidemokraattien tavoitteena on päästä blokkipolitiikasta irti.

– Blokkipolitiikka ei ole tuottanut kaikissa tilanteissa toimivia mahdollisuuksia. Jos miettii esimerkiksi edellisiä vaaleja Ruotsissa, niin politiikka ei johtanut enemmistöhallitukseen.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen kertoi torstaina Uutissuomalaisen uutisessa pitävänsä vähemmistöhallitusta yhtenä vaihtoehtona seuraavan hallituksen kokoonpanolle. Kaikkonen kuitenkin totesi pitävänsä vähemmistöhallituksen muodostumista epätodennäköisenä.

Rinne muistuttaa Demokraatille, että Suomessa ei ole ollut vähemmistöhallitusta sitten 1970-luvun. Tämän jälkeen myös esimerkiksi perustuslaki on muuttunut parlamentarismisempaan suuntaan.

– Suhtaudun vähemmistöhallitukseen varauksella, se ei ole kauhean jäntevää politiikan tekoa, Rinne arvioi.

Rinne kuitenkin huomauttaa näkemyksestään, jonka hän esitti, kun työmarkkinapolitiikassa korostettiin kuinka keskusjärjestösopimuksia ei enää tule. Rinteen mukaan mitään ei kannattaisi sanoa varmaksi, vaikka Elinkeinoelämän Keskusliitto vetäytyikin neuvottelupöydästä. Sama pätee hänen mukaansa myös mahdollisuuteen vähemmistöhallituksesta.

– Ei pidä sulkea mitään pois. Voi tulla aika, milloin tarvitaan kaikkia keinoja.