Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

”Esitys ei ole tasapainoinen” – SAK ja STTK kritisoivat työaikalakia ja nollatuntisopimuksia käsittelevää mietintöä

Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK sekä toimihenkilökeskusjärjestö STTK kritisoivat työ- ja elinkeinoministeriön työryhmän työaikalakia ja nollatuntisopimuksia käsittelevää mietintöä.

Työaikalakia ja nollatuntisopimuksia on puitu kahdessa työ- ja elinkeinoministeriön asettamassa työryhmässä. Ministeriö on valmistellut selvitysten perusteella työaikalain säännösten päivittämistä koskevan mietinnön, joka julkaistaan tänään 7. heinäkuuta.

SAK katsoo, että valmisteilla olevissa työajan joustoissa on vaarana, että ne tapahtuvat työntekijän jaksamisen ja hyvinvoinnin kustannuksella.

Suomen suurin palkansaajakeskusjärjestön huolena on, että uusia joustoja työaikalakiin hyödynnetään lähinnä työnantajan tarpeisiin.

– Työn joustavoittaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että työt voidaan yhä enemmän tehdä viikon jokaisena päivänä ja ympäri vuorokauden. Vuorotyö ja muu epäsäännöllinen työaika rasittaa työntekijöitä, SAK:ta työryhmissä edustanut lakimies Anu-Tuija Lehto sanoo.

Valvonta jää puolitiehen.

SAK kritisoi ministeriön mietintöä myös siitä, että se sisältää mahdollisuuden huomattaviin joustoihin työajan suhteen, mutta valvonta jää puolitiehen.

Lisää aiheesta

– Paikallinen sopimisen lisääminen tarkoittaa myös valvonnan kannalta uusia haasteita. Valvontaan ei tässä kuitenkaan esitetä muutoksia, Lehto huomauttaa.

Mietinnössä ei kuitenkaan ole otettu SAK:n mielestä huomioon esimerkiksi silpputyötä tekeviä vaan on keskitytty joustoihin.

– Mietinnössä esitetään paljon joustoja, joista työntekijä ja työnantaja sopivat työpaikalla. Tämä on hyväksyttävää, mikäli työpaikalla voidaan aidosti neuvotella tasavertaisesti, Lehto linjaa.

– Jos työpaikan neuvottelukulttuuri on huono tai paikkakunnalla on vain yksi alan työpaikka, tilanne on toinen. Silloin työntekijällä ei käytännössä ole tasavertaisia neuvottelumahdollisuuksia.

Esitys ei ole tasapainoinen.

STTK näkee puolestaan, että esitys ei ole tasapainoinen vaan voisi johtaa työntekijän työaikasuojelun heikentymiseen sekä ongelmiin ja epäselvyyksiin työpaikoilla.

Lain alkuperäinen tarkoitus on järjestön mukaan työaikasuojelu. Se on ollut STTK:lle keskeinen lähtökohta myös lain uudistamisessa. Työelämän muutokset eivät poista suojelun tarvetta.

– Lain soveltamisalan on oltava laaja ja selkeä. Esityksessä kuitenkin soveltamisalan poikkeussäännöstä ollaan muuttamassa, mikä voi tarkoittaa nykyistä useamman työntekijän jäämistä työaikalain soveltamisen ulkopuolelle. Tätä STTK ei hyväksy, johtaja Katarina Murto toteaa.

Myös esitys vaihtelevan työajan sopimuksiin liittyvien epäkohtien ratkaisemiseksi (ns. nollasopimukset) on lähtenyt lausunnolle.  Siinä ehdotetaan vaihtelevasta työajasta uutta säännöstä, joka sisältäisi käytön rajoitukset ja väärinkäytön seuraamukset.

STTK pitää esitystä riittämättömänä, eikä kannata sitä. Nollasopimukset aiheuttavat työntekijöille useita ongelmia ja pahin epäkohta on epävarmuus tulevan työn määrästä ja tulotasosta.

– Työnantajalla ei ole velvollisuutta tarjota nollasopimuksen perusteella tuntiakaan, mutta työntekijä on sidottu mahdolliseen työn vastaanottamiseen. Työnantaja on käytännössä voinut tiputtaa tunnit alaspäin jopa nollaan yllättäen ja ilman perusteita, Murto toteaa.

Esitys ei käytännössä parantaisi nollatuntisopimuslaisten asemaa.

Myökään SAK:n mielestä nollatuntisopimuksilla työskentelevien tilanne ei nollatuntityöryhmän esityksen keinoilla parane.

– Koska arvio ei sido työnantajaa, esitys ei käytännössä parantaisi nollatuntisopimuslaisten asemaa lainkaan, Lehto kommentoi.

– Tällainen silpputyön ja epävarmuuden suosiminen on kummallista tilanteessa, jossa Euroopan komissio on huhtikuussa 2017 esittänyt nollatuntisopimusten kieltämistä.

STTK toivoo, että kumpikaan esitys ei annetussa muodossa etene.

– Jos niin kävisi, ne vaikuttaisivat ja vaikeuttaisivat huomattavasti syksyllä alkavia sopimusneuvotteluja, Katarina Murto ennustaa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE