Kaikki laskivat kansalaisaloitteen suureksi ansioksi sen, että eläkeläisköyhyydestä ylipäänsä keskustellaan. Sen perusteellista käsittelyä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa pidettiin tärkeänä.

Ensimmäisenä puheenvuoron pitänyt Jukka Gustafsson (sd.) korosti, ettei ole vetänyt pois kannatustaan Kiljusen kansalaisaloitteesta. Hän hämmensi joitakin edustajia esittämällä puoliväli-indeksiä.

– Olen kirjoittanut, puhunut ja toiminut sen puolesta, että asteittain siirrytään kohti puoliväli-indeksiä, pidemmällä aikavälillä kohden palkkaindeksiä. Pienten työeläkkeitten korotus on ensimmäinen askel, ja tästä tulee sitten jatkaa.

Gustafsson viittasi SDP:n Lahden puoluekokouksen päätökseen, jota piti hyvänä. Päätöksessä todetaan, että “laadimme toimenpideohjelman eläkeläisköyhyyden vähentämiseksi ja eläkeläisten toimeentulon turvaamiseksi kiinnittäen erityistä huomiota ikääntyneiden naisten ja pieniä työeläkkeitä saavien asemaan. Osana kokonaisuutta selvitetään muun muassa vaihtoehdot kansaneläkkeen tasokorotuksen tekemiseksi ja verotuksen kehittämiseksi sekä eläkkeensaajien asumistuen, palvelujen ja palvelumaksujen vaikutus.”

Hänen mielestään pienintä työeläkettä saavien eläketurvaa ei voi korjata puuttumatta indeksitarkistukseen.

Eero Heinäluoma (sd.) piti tärkeänä, että eläkeläisten toimeentulo ei ole joko–tai-asia.

– Meillä on aitoa eläkeläisköyhyyttä; siihen täytyy voida puuttua, sitä pitää voida korjata. Samalla meidän pitää tehdä ratkaisuja, jotka täyttävät myös nuorten sukupolvien oikeutetut tarpeet ja odotukset tulevaisuuden eläkkeistä. Nämä molemmat pitää pitää keskustelussa mukana.

Annika Saarikko (kesk.) puolusti samoin sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta.

– Saamieni tietojen mukaan se esitys, joka nyt on kansalaisaloitteen muodossa tänne tullut, rakentaisi järjestelmäämme sellaiseksi, että eläkerahastot olisi käytännössä syöty loppuun siihen mennessä, kun nykyiset parikymppiset jäisivät eläkkeelle.

– Emme voi luvata, että menisimme takaisin palkkapainotteiseen indeksiin, koska jos näin tekisimme, söisimme tulevien sukupolvien pöydästä, komppasi myös esimerkiksi Joonas Räsänen (sd.).

Vihreiden Satu Hassi teilasi aloitteen suoraan “vastuuttomaksi, itsekkääksi ja epäsosiaaliseksi”.

– Meillä on liikaa köyhiä eläkeläisiä, mutta tämän aloitteen toteuttaminen ei heitä auttaisi lainkaan. Tämän aloitteen toteuttaminen hyödyttäisi kaikkein eniten niitä, jotka ovat nyt yli kuusikymppisiä ja jotka saavat hyvää eläkettä.

Tuula Haatainen (sd.) korosti, että eläkeläisköyhyyden syitä pitäisi korjata.

– Pienellä työeläkkeellä elävät eivät pärjää eläkkeillään, koska elämisen kustannukset ovat niin suuret. Tästä hallitukseen päin viesti, että eläkeläisten lääkekuluja, sosiaali- ja terveyspalvelumaksuja pitää tarkastella ja alentaa.

Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.) piti eläkeläisköyhyyttä 100-vuotiaan Suomen häpeätahrana.

– Kansalaisaloite puuttuu siis tärkeään asiaan, mutta kaikkein köyhimpien eläkeläisten tilannetta tämä aloite ei kyllä korjaa. Pienempien eläkkeiden tasokorotus, myös työeläkkeiden tasokorotus, olisi kaikkein tärkein toimenpide.

Pia Viitanen (sd.) moitti kovasanaisesti hallitusta.

– Täällä tuntuu nyt vähän olevan sellainen henki, että hallituspuolueista kyllä kannatetaan eläkeläisiä puheissa, mutta valitettavasti me tiedämme tämän kaudenkin teot. Tällä vaalikaudella hallitus on tehnyt veroeron ja leikkauksia eläkkeensaajille. Ne eivät ole oikein.

Kokoomuksen Ben Zyskowicz oli tehnyt huomion, että “tässä salissa yksikään puolue ei kannata – ei myöskään SDP – tätä kansalaisaloitetta ja sen toteuttamista”.

– Jos täällä on joku puolue, esimerkiksi SDP, joka kannattaa tämän kansalaisaloitteen toteuttamista, niin kakistelkaa se ulos, hän patisti.