Kolumnit
11.11.2022 17:00 ・ Päivitetty: 11.11.2022 17:00
Janne Riiheläinen: Vinkki itsenäisyyspäivän puheita kirjoittaville – näitä ihmisiä kannattaa nyt kiittää
Vajaan kuukauden päästä Suomessa pidetään tuhansia itsenäisyyspäivän puheita. Niissä on syytä kiittää nyt myös ukrainalaisia – ja vapaiden kansojen yhteistyön merkitystä.
Itsenäisyyspäivän juhlapuheissa on tapana määritellä itsenäisyyttä, muistaen viime sotien tapahtumia ja uhreja.
Puhujat ovat jo pitkään joutuneet pinnistelemään tosissaan yrittäessään keksiä kosketuspintaa siihen, mitä on kamppailla ja uhrautua itsenäisyyden puolesta tässä hetkessä.
Tänä vuonna esimerkkejä on ikävän helppo löytää.
Taistelut Ukrainassa jatkuvat ja Ukraina on tällä hetkellä niskan päällä. Kun Venäjän suurhyökkäys vajaa yhdeksän kuukautta sitten alkoi, ajatus Ukrainan voittoisuudesta rintamalla olisi ollut melkoista optimismia.
Nyt Ukraina on lännen elintärkeällä tuella kääntänyt sodan kulun. Sotilaallista voittoa sodassa ei kumpikaan kuitenkaan ole saavuttamassa, ilman poliittista romahdusta joko Moskovassa tai Kiovassa.
HYÖKKÄYSTÄÄN valmisteleva Venäjä yritti viime vuoden lopulla sanella läntisille demokratioille poliittisia vaatimuksiaan.
Lisää aiheesta
Käytännössä Venäjä halusi erottaa Natosta maita, joiden katsoi kuuluvan omaan etupiiriinsä. Samoin Venäjä vaati Naton sulkemaan ovensa uusilta jäseniltä.
Jos tämä vaatimus olisi toteutunut, myös Suomen Nato-optio olisi hävinnyt poliittiseen historiaan.
Kun suurhyökkäys alkoi, sen demokraattisiin maihin synnyttämästä pelon, suuttumuksen ja jopa vihan muodostamasta tunneilmastosta kumpusi poliittinen tahto toimia ennen näkemättömin keinoin Kremliä vastaan.
Jos Ukraina yllätti sodan alussa halullaan ja kyvyllään pistää Venäjälle kampoihin, melkein yhtä suuri yllätys oli Euroopan unionin yhtenäisyys ja kyky tehdä päätöksiä.
Kansalaisten poliittisen tahdon työvälineenä EU mahdollisti vaikuttavien vastatoimien pystyttämisen Venäjän aggressiota vastaan.
Pakotteista päätettäessä päättäjillä lienee ollut, ja toivottavasti on edelleen mielessä, miten Moskova halusi uudistaa koko Euroopan turvallisuusjärjestelmän mieleisekseen.
SIKSI UKRAINASSA ei sodita vain ukrainalaisten ja heidän valtionsa olemassaolosta, vaan myös meidän vapaudestamme ja turvallisuudestamme.
Putinin hallinnon väkivaltainen pyrkimys laajentaa valtaansa Venäjän rajojen ulkopuolelle joko pysähtyy Ukrainan vastarintaan tai jatkuu, koskettaen jossain vaiheessa myös Suomea.
Itsenäisyyspäivän puhujat toivottavasti muistavat myös kiittää urheiden ukrainalaisten lisäksi niitä lukemattomia virkakoneistojen ahkeroijia, jotka pakertavat demokraattisten maiden hallinnoissa sotaan liittyvissä kysymyksissä.
Tämän sodan kulun kannalta merkittäviä asioita kun tapahtuu nimenomaan erilaisissa pääkaupunkien neuvotteluhuoneissa.
Niissä käydyt keskustelut ja tehtävät päätökset ratkaisevat Ukrainan kyvyn puolustautua ja vapauttaa omia alueitaan. Niissä samoissa huoneissa mietitään mitä Venäjältä vaaditaan, että se voisi jossain vaiheessa palata osaksi kansainvälistä yhteisöä.
Suomessa kylmän sodan aikana hartaasti vaalittu ajatus itsekseen pärjäämisestä oli välttämättömyyden pukemista hyveeksi.
VUODEN 2022 kova oppi on ollut, että itsenäisyyttä voi puolustaa menestyksellisesti vain yhdessä muiden kanssa. Suomessa kylmän sodan aikana hartaasti vaalittu ajatus itsekseen pärjäämisestä oli välttämättömyyden pukemista hyveeksi.
Tulevan itsenäisyyspäivän puheissa toivottavasti kuvataankin jo demokraattisten maiden yhteistyön voimaa ja vaikuttavuutta.
Vain yhdessä voimme olla aidosti vapaita ja itsenäisiä.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.