Politiikka
24.10.2016 10:04 ・ Päivitetty: 24.10.2016 10:04
Johan nyt on markkinat! – ja tätä kun on varottu kuin ruttoa – metsänomistajat lahottavat vapaaehtoisesti puitaan metsiin
MTK ja Energiateollisuus ryhtyvät tuottamaan lahopuuta ja kolopuita sähkölinjojen reunoille. Tämä lisää metsien monimuotoisuutta, parantaa sähkönjakelun luotettavuutta sekä tuo kustannussäästöjä. Sähkökatkoksia aiheuttavista riskipuista tehdään tekopökkelöitä metsänomistajan suostumuksella.
MTK:n ja Energiateollisuuden yhteistyönä käyttöön otettavalla toimintamallilla lisätään metsien monimuotoisuudelle arvokasta kolo- ja lahopuuta sähkölinjojen reuna-alueiden ja vierimetsien hoidossa. Toimintamalli päivittää järjestöjen vuonna 2011 yhdessä hyväksymät sähköjohtojen vierimetsien hoitosuositukset.
– Monimuotoisuudesta huolehtiminen on edellytys metsien kestävälle ja kasvavalle käytölle. Tällä mallilla halusimme tuoda työkalupakkiin yhden uuden lisän. Yksittäisillä haavoilla, raidoilla ja koivuilla voi olla suuri merkitys hömötiaiselle. Metsätalouden kannattavuutta niiden pökkelöiminen ei vaaranna, toteaa MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola.
Metsissämme on noin 70 000 kilometriä ilmajohtoja. Erityisesti lehtipuut ja riukuuntuneiden mäntyjen katkeaminen ja taipuminen sähköjohtojen päälle aiheuttavat ongelmia.
– Vaikka sähköverkkoja uusitaan lähivuosina voimakkaasti ja ilmajohtoja muutetaan maakaapeliksi, säilyvät ilmajohdot metsissä vielä pitkään. Metsissä linjojen raivausta ja vierimetsänhoitoa tullaan jatkossa lisäämään. Olemme mielellämme viemässä eteenpäin MTK:lta tullutta aloitetta ja testaamme, kuinka se soveltuu käytännössä erilaisiin tilanteisiin, sanoo johtaja Kenneth Hänninen Energiateollisuus ry:stä
Toimintamallin yksityiskohtia testataan pilottihankkeessa yhdessä verkkoyhtiöiden kanssa. Pilotoinnin perusteella tarkennetaan ohjeistusta mm. soveltuvien kohteiden, hakkuutapojen, puiden valintaperusteiden sekä kustannusten ja niiden jakautumisen osalta. Toimintamalli tarjoaa uusia mahdollisuuksia lahopuun lisäämiseen. Maanomistaja saa kuitenkin viime kädessä päättää, hyödyntääkö mahdollisuuden.
Metsien eliölajeista neljännes, noin 500 lajia, on riippuvaisia lahopuusta. Kuolleen ja lahonneen puuaineksen väheneminen on tavallisin näiden lajien uhanalaisuuden syy. Lahopuuriippuvaisia lajeja löytyy kovakuoriaisista kääpiin ja monet kolopesivät linnut tarvitsevat pystykeloja ja pökkelöitä.
Lisää aiheesta
Aiemmin metsänhoidon alkeisiin kuului korjata lahopuu pois metsästä tuholaisten pelossa. Siksi monelle lajille tarpeellinen ravinto- ja pesäaines on monin paikoin kadonnut kokonaan.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.
Lisää aiheesta
Kotimaa
15.8.2016 04:55
MTK:n Marttila: Viljasadosta tulossa normaali, Suomessa Euroopan alimmat tuottajahinnat
Politiikka
5.8.2016 11:58
”Pitääkö vääntää rautalangasta?” – MTK kovistelee Tiilikaista ”metsävaratietovedätyksestä”
Politiikka
11.7.2016 07:01
Maajussit äimän käkenä – Kotimaisen ruuan suosio huipussaan, tilipussi vaan ohenee
Politiikka
11.3.2016 11:43
”Toimenpiteisiin ryhdytään” – Sipilältä ja Stubbilta sympatiaa viljelijöille