Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Johan nyt on markkinat! – ja tätä kun on varottu kuin ruttoa – metsänomistajat lahottavat vapaaehtoisesti puitaan metsiin

Riukuuntuneet männyt ja lahot lehtipuut katkaisevat sähköjä joka vuosi myrskyjen aikaan. Nyt niille on löydetty hyötykäyttöä.

MTK  ja Energiateollisuus ryhtyvät tuottamaan lahopuuta ja kolopuita sähkölinjojen reunoille. Tämä lisää metsien monimuotoisuutta, parantaa sähkönjakelun luotettavuutta sekä tuo kustannussäästöjä. Sähkökatkoksia aiheuttavista riskipuista tehdään tekopökkelöitä metsänomistajan suostumuksella.

MTK:n ja Energiateollisuuden yhteistyönä käyttöön otettavalla toimintamallilla lisätään metsien monimuotoisuudelle arvokasta kolo- ja lahopuuta sähkölinjojen reuna-alueiden ja vierimetsien hoidossa. Toimintamalli päivittää järjestöjen vuonna 2011 yhdessä hyväksymät sähköjohtojen vierimetsien hoitosuositukset.

– Monimuotoisuudesta huolehtiminen on edellytys metsien kestävälle ja kasvavalle käytölle. Tällä mallilla halusimme tuoda työkalupakkiin yhden uuden lisän. Yksittäisillä haavoilla, raidoilla ja koivuilla voi olla suuri merkitys hömötiaiselle. Metsätalouden kannattavuutta niiden pökkelöiminen ei vaaranna, toteaa MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola.

Metsissämme on noin 70 000 kilometriä ilmajohtoja. Erityisesti lehtipuut ja riukuuntuneiden mäntyjen katkeaminen ja taipuminen sähköjohtojen päälle aiheuttavat ongelmia.

– Vaikka sähköverkkoja uusitaan lähivuosina voimakkaasti ja ilmajohtoja muutetaan maakaapeliksi, säilyvät ilmajohdot metsissä vielä pitkään. Metsissä linjojen raivausta ja vierimetsänhoitoa tullaan jatkossa lisäämään. Olemme mielellämme viemässä eteenpäin MTK:lta tullutta aloitetta ja testaamme, kuinka se soveltuu käytännössä erilaisiin tilanteisiin, sanoo johtaja Kenneth Hänninen Energiateollisuus ry:stä

Toimintamallin yksityiskohtia testataan pilottihankkeessa yhdessä verkkoyhtiöiden kanssa. Pilotoinnin perusteella tarkennetaan ohjeistusta mm. soveltuvien kohteiden, hakkuutapojen, puiden valintaperusteiden sekä kustannusten ja niiden jakautumisen osalta. Toimintamalli tarjoaa uusia mahdollisuuksia lahopuun lisäämiseen. Maanomistaja saa kuitenkin viime kädessä päättää, hyödyntääkö mahdollisuuden.

Metsien eliölajeista neljännes, noin 500 lajia, on riippuvaisia lahopuusta. Kuolleen ja lahonneen puuaineksen väheneminen on tavallisin näiden lajien uhanalaisuuden syy. Lahopuuriippuvaisia lajeja löytyy kovakuoriaisista kääpiin ja monet kolopesivät linnut tarvitsevat pystykeloja ja pökkelöitä.

Lisää aiheesta

Aiemmin metsänhoidon alkeisiin kuului korjata lahopuu pois metsästä tuholaisten pelossa. Siksi monelle lajille tarpeellinen ravinto- ja pesäaines on monin paikoin kadonnut kokonaan.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE