Käyttöön tulevat uudet tehtävänimikkeet ja tehtävät, mutta lapsille tuskin on merkitystä esimerkiksi sillä, että lastentarhanopettaja onkin syksyllä varhaiskasvatuksen opettaja.

Arvostelijoiden mielestä laki ei puutu todellisiin ongelmiin, kuten ryhmien liian suureen kokoon. Kahiluodon mukaan se on totta, mutta hallitus on pitäytynyt toissa vuonna tekemissään päätöksissä ryhmien koosta. Jatkotoimille on kuitenkin nyt hyvä pohja, hän sanoo.

Toisin kuin lainlaatijat väittävät, JHL katsoo, ettei lapsen etu noussut laissa keskeiseksi. JHL:n puheenjohtaja on vankasti sitä mieltä, että lakiuudistuksessa ei tehty yhtään varhaiskasvatuksen laatua parantavaa tai lapsen edun kannalta olennaista muutosta.

Varhaiskasvatuksessa työskentelevien mielestä nykyinen henkilöstörakenne ei ole ollut ongelma. Kuitenkin juuri henkilöstörakenteen muuttaminen nostettiin koko lakiuudistuksen tärkeimmäksi, laatua parantavaksi tekijäksi.

Myös esimerkiksi koko SDP:n eduskuntaryhmä äänesti hallituksen lakiesitystä vastaan. Huhtikuussa duskunnan eteen kokoontui myös satoja kiukkuisia lastenhoitajia ja -opettajia lakia vastustavaan mielenilmaukseen. Mielenilmauksen keskiössä oli se, että sosionomeilla ei jatkossa ole pätevyyttä lastentarhanopettajan tai päiväkodin johtajan ammattiin ilman mittavaa lisäkoulutusta.

Mielenilmauksessa keskiöön nousikin kysymys, voivatko sosionomit tehdä lastentarhanopettajien työtä vai tarvitaanko työhön yliopistokoulutus. Nykylain mukaan sosionomit ovat näihin tehtäviin päteviä.

Mutta miten muuten laki muuttuu käytännössä?

Asiakkuus ei enää salainen

Lapsen käyminen varhaiskasvatuksessa ei enää ole salassa pidettävä tieto. Lapselle tehtävä henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma on kuitenkin edelleen salassa pidettävä asiakirja.

Asiakkuus on ollut salassa pidettävää, koska varhaiskasvatus on ollut aiemmin osa sosiaalihuoltoa. Nykyään se on osa koulutusjärjestelmää ja lähenee perusopetusta. Päiväkodista ei kuitenkaan tule koulumaisempi. Varhaiskasvatuksen tavoitteet asetetaan toiminnalle ja henkilöstölle, ei lapselle.

Tietoja kerätään

Käyttöön otetaan varhaiskasvatuksen tietovaranto, johon tallennetaan perhettä ja lasta sekä varhaiskasvatuksen henkilöstöä ja järjestäjiä koskevia tietoja. Tietoja voivat hyödyntää muutkin viranomaiset, kuten Kela.

Kun asiakkuus ja siihen liittyvät tiedot eivät enää ole salassa pidettäviä, on myös tietojärjestelmien käyttö jossain määrin helpompaa. Arkaluontoisen tiedon kohdalla pitää kuitenkin noudattaa salassapitosäännöksiä. Salassa tulee pitää ainakin terveyttä ja tuen tarvetta, lapsen henkilökohtaisia oloja sekä lapsen henkilökohtaista arviointia koskevat tiedot.

Wilman kaltainen järjestelmä käyttöön

Tietosuojanormit päivitetään, jotta digitaalinen yhteydenpito kotien ja päiväkotien välillä mahdollistuu. Paljon on kysytty, saako varhaiskasvatuksessa käyttää kouluista tuttua Wilmaa vanhempien ja päiväkodin väliseen kommunikointiin.

OKM ei ota tekniseen järjestelmään kantaa. Jokainen kunta päättää itse, minkä järjestelmän ottaa käyttöön.

Ruokaa läsnäolijoille

Ruokailu järjestetään vastedes kaikille ruokailun aikana läsnäoleville lapsille. Nykyään ruokailussa on ollut kirjavaa käytäntöä lasten sovittujen varhaiskasvatusaikojen takia. Lainmuutos selkeyttää lapsen asemaa: jos on paikalla, saa myös ruuan.

Lisää korkeakoulutettua henkilökuntaa päiväkoteihin

Tarkoitus on, että vuodesta 2030 lähtien vähintään kaksi kolmesta päiväkodin lapsiryhmässä työskentelevästä ovat korkeakoulutettuja. Tällä tavoitellaan varhaiskasvatuksen parempaa laatua. Nykyään korkeakoulutettuja pitää olla yksi kolmesta.