Laskelmista on tehty viime viikolla kaksi kantelua oikeuskanslerinvirastoon.

– Viime viikolla tuli kaksi kantelua yksityishenkilöiltä. Kantelut koskivat Vilppu Talvitien tekemiä laskelmia, jotka ovat jälkikäteen tuhoutuneet sekä yleisesti virkamiehen virkavelvollisuuden noudattamista, oikeuskanslerin kirjaamosta vastataan Demokraatin kysymykseen sähköpostitse.

Talvitien laskelmia on esitellyt julkisesti Helsingin Sanomat, jonka oman selvityksen mukaan Talvitie olisi laskenut puustoisten, mahdollisesti metsätalouskäyttöön soveltuvien ja uhanalaisten luontotyyppien pinta-alaan mukaan jo suojeltuja metsiä. Tällaisten luontotyyppien pinta-ala oli Talvitiellä satojatuhansia hehtaareja suurempi kuin Helsingin Sanomien saman taustamateriaalin perusteella tehdyissä laskelmissa.

– Puuttuvilla pinta-aloilla HS:n laskemat luvut olisivat luokkaa 1,2 miljoonaa hehtaaria, joka on varsin lähellä maa- ja metsätalousministeriön lukuja.

Keskusta on perustellut linjasta lipeämistään omaisuuden suojalla ja niin kutsutulla harmaalla suojelulla, jossa uhanalaisuusluokituksen pelätään säikäyttävän metsäteollisuusyritykset lopettamaan puun ostamisen.

Myös Jyväskylän yliopiston luonnonsuojelubiologian ja luonnonvarojen kestävän käytön yliopistolehtori Panu Halme on kertonut Twitterissä jättävänsä tänään laskelmista kantelun oikeuskanslerille.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson kertoi Demokraatille lauantaina haluavansa selvityksen maa- ja metsätalousministeriön hallitusneuvos Vilppu Talvitien uhanalaisia luontotyyppejä koskevista laskelmista ja niiden roolista luonnonsuojelulain eduskuntakäsittelyssä.

Europarlamentaarikko Ville Niinistö (vihr.) on myös vaatinut oikeuskansleri Tuomas Pöystiä selvittämään asiaa.

ILTALEHTI on eilen haastatellut yliopistonlehtori Panu Halmetta. Halme sanoo, että hänen tulevan kantelunsa taustalla on Talvitien virheellinen toiminta luonnonsuojelulain valmistelun yhteydessä.

- Hän ei tunnistanut asiantuntemuksensa rajoja, ei pysty toistamaan (valiokunnille esittämäänsä) laskelmaa ja näyttämään, mihin se perustuu. Kolmas virhe on se, että hän puhuu metsäteollisuuden suulla kuulopuheisiin perustuen, Halme sanoo Iltalehdelle.

Halme myös kritisoi sitä, että laskelman tekeminen uhanalaisten luontotyyppien osalta on erittäin vaativa tehtävä ja edellyttäisi useiden eri luontotyyppejä tuntevien asiantuntijoiden työtä.

Hallitusneuvos Vilppu Talvitie toteaa Demokraatille, että kansalaisilla on kaikki oikeus kannella virkamiesten menettelyistä laillisuusvalvojalle.

Talvitie kertaa, miten hän on ollut luonnonsuojelulakityöryhmässä maa- ja metsätalousministeriön edustajana. Viime vuoden keväällä ympäristöministeriö laittoi pykäläpohjiin pykälän, jonka mukaan uhanalaisista luontotyypeistä säädettäisiin asetuksella.

– Minä sitten kysyin, kuinka paljon niitä on. Ympäristöministeriö mainitsi sellaisen luvun kuin noin 80. Kysyin erityisesti, kuinka paljon niistä on metsäisiä luontotyyppejä. En saanut siihen vastausta. Työryhmälle myönnetyn ajan loppumetreillä viime syksynä käsiteltiin hyvin nopeasti ja kursorisesti noin 80 luontotyypin luetteloa ja pitkää yli 20-sivuista muistiota, joissa tarkempia kuvauksia luontotyypeistä oli avattu ja joidenkin osalta oli pinta-alatietoja. Yritin siitä ottaa vauhdista ylös, kuinka paljon on metsäisiä luontotyyppejä.

TALVITIE päätyi tämän jälkeen omissa nopeasti laskelmissaan siihen, että uhanalaisia luontotyyppejä on varmasti yli 2 miljoonaa hehtaaria ja oletukseen, että valtaosa näistä on metsäisiä. Tämä on todettu sittemmin eduskunnan valiokunnille maa- ja metsätalousministeriön kantana.

Helsingin Sanomat on kertonut Talvitien tehneen laskelmaansa työryhmäkokouksen aikana esityslistapaperiin, mutta tuo paperi laskelmineen on jo mennyt paperinkeräykseen.

Talvitie toteaa, että hänen ongelmansa on ollut se, ettei hän ole saanut mistään eksaktia vastausta mahdollisesti metsätalouskäyttöön soveltuvien ja uhanalaisten luontotyyppien pinta-alaan.

Hallituksen esityksessä luonnonsuojelulaiksi on Talvitien mukaan todettu vain, että lähes puolet luontotyypeistä on uhanalaisia ja lajien uhanalaisuus lisääntyy sekä se, että metsäluontotyypeistä uhanalaisia on 76%.

– Nämä prosenttiluvut ovat todella kovia. Me tiedämme, että meillä on metsämaata reilu parikymmentä miljoonaa hehtaaria. Minä kysyin, kuinka paljon uhanalaisia metsäluontotyyppejä on pinta-alaltaan. En saanut vastausta. Jotta työryhmän valmistelussa maa- ja metsätalousministeriö pystyi tekemään kannanmuodostusta ehdotuksiin, parhaalla mahdollisella tavalla käytettävissä olevista materiaaleista nopeassa ajassa haarukoin suuruusluokan.

”Maa- ja metsätalousministeriön arvion mukaan näiden uhanalaiseksi säädettävien luontotyyppien pinta-ala on yli 2 miljoonaa hehtaaria ja pääosa niistä on metsätalouskäytössä. Maa- ja metsätalousministeriö toteaa, että esitykseen liittyy merkittävä riski siitä, että uhanalaisiksi luontotyypeiksi määritettävät alueet siirtyvät tosiasiassa talouskäytön ulkopuolelle, koska kaupalliset puunostajat eivät oletettavasti ostaisi tällaisilta alueilta puuta”, Talvitien kirjoittama arvio, joka sittemmin annettiin maa- ja metsätalousministeriön nimissä, kuului.

TALVITIE toteaa, että mikäli pinta-aloista on epäselvyyttä ympäristöministeriön pitäisi tulla esiin omilla luvuillaan, koska sille kuuluu asian valmistelukin.

– Niin kauan, kun parempaa ei ole, olen edelleen sitä mieltä, että tuo suuruusluokka on oikea.

Iltalehden haastattelema Panu Halme kritisoi myös Talvitien puhuvan “metsäteollisuuden suulla”.

Talvitien mukaan metsäteollisuus ei ole koettanut vaikuttaa Talvitiehen. Hän toteaa, että luonnonsuojelulakityöryhmässä oli Metsäteollisuus ry:n edustaja ja esimerkiksi Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n edustaja sekä lukuisia luontojärjestöjen edustajia.

– Ei ole metsäteollisuus yrittänyt vaikuttaa. Kyllä minä tietysti vajaan kahden vuoden työryhmätyöskentelyn aikana olen keskustellut monestakin asiasta työryhmän edustajien kanssa. Se täytyy todeta, että isossa kuvassa elinkeinon näkökulmaa edustavat lähinnä Metsäteollisuus, MTK, Elinkeinoelämän keskusliitto ja myös maa- metsätalousministeriö, koska metsätalous kuuluu ministeriönä meille. On ollut havaittavissa sellainen suhtautumisero, että nämä tahot, joille elinkeinon näkökulma on merkityksellinen, ovat olleet moniin ehdotuksiin huomattavasti kriittisempiä kuin esimerkiksi luontojärjestöt, mikä ei ole kovinkaan yllättävää.

YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN varapuheenjohtaja, vihreiden kansanedustaja Tiina Elo sanoi viime viikolla Demokraatille, että nyt peruuntumassa oleva uhanalaisia luontotyyppeien nostaminen lain tasolle olisi selkeyttänyt nykytilaa.

Hän muistutti myös, että vaikka ne eivät lain tasolle tulekaan, luontotyypit on kuitenkin jo määritelty uhanalaisiksi.

Se, että luontotyypit olisi saatu lakiin olisi Elon mukaan myös lisännyt niiden huomioonottamista päätöksenteossa, kuten kaavoituksessa ja maankäytössä.

Kyseessä olisi Elon mukaan olleet kuitenkin pikemminkin informatiiviset pykälät, jotka eivät suoraan tekisi luontotyypeistä suojeltuja.

Elon mielestä on luotu uhkakuvia, että pykälät rajoittaisivat merkittävästi metsätaloutta.

– Nämä pykälät eivät olisi siihen johtaneet. Sen takia keskustan toiminta tuntuu aivan käsittämättömältä.

YLIOPISTONLEHTORI Panu Halme kertoi maanantaina iltapäivällä Twitterissä, että hän on tehnyt kantelun oikeuskanslerille maa- ja metsätalousministeriön virkamiesten toiminnasta luonnonsuojelulain uudistamisessa.

Kantelu koskee kolmea maa- ja metsätalousministeriön virkamiestä mukaan lukien Vilppu Talvitie.

“Luonnonsuojelulakiin liittyen on tullut julki, että maa- ja metsätalousministeriön kirjalliseen ja suullisesti kuulemisessa esitettyyn lausuntoon on sisältynyt tietoa, jonka oikeellisuudesta maa- ja metsätalousministeriössä ennen valiokunnalle annettavaa lausuntoa ei ollut mitään asiallista selvitystä”, Halmeen kantelussa sanotaan.

Halme on tehnyt kantelun ohella myös “luonnonsuojelulain kiistanalaisten pykälien vaikutusarvion”:

“Uhanalaisia luontotyyppejä koskevien pykälien 64 ja 65 taustalle esitetty pinta-alalaskelma on virheellinen, kahden miljoonan hehtaarin sijaan todellinen luku on noin 260 000 hehtaaria. Laskelma on alustava”, hän kirjoittaa.

Halmeen kantelu on järjestyksessään ainakin kolmas samasta asiasta.

Uutiseen lisätty viimeinen kappale kello 18.57

Vaikutusarvioni ja kanteluteksti ladattavissa ao. linkistä. Tiedoksi erityisesti eduskuntapuolueille @PetteriOrpo @AnnikaSaarikko @liandersson @MariaOhisalo @MarinSanna @anna_maja https://t.co/bLEGpRrvbw https://t.co/DdxxNnGRKS

— Panu Halme (@PanuHalme) December 5, 2022

Parantaakseni 7.12. äänestyksen tietopohjaa teen maanantaina parhaani mukaan vaikuttavuusvertailun hallituksen esitykselle ja yvaliokunnan versiolle. Teen myös Talvitien toiminnasta kantelun oikeuskanslerille. 1/5 https://t.co/jrM6zrleG9

— Panu Halme (@PanuHalme) December 3, 2022