– Se on niin laaja paketti, että siihen pitää hyvin huolellisesti perehtyä ja arvioida sen mukanaan tuomat muutostarpeet. Näyttää siltä, että valinnanvapaus etenee, se voidaan toteuttaa, sen kaikki keskeiset elementit pitävät. Sitten toinen paljon keskustelussa ollut kysymys rahoitusmalli piti, ja se on hyväksytty. Sitten on paljon pienempiä asioita, sinänsä tärkeitä asioita, joita perustuslakivaliokunta on edellyttänyt korjattavaksi. Näiden parissa lähdetään tekemään huolellista työtä. Kaikki elementit on olemassa, että sote viedään maaliin, Orpo jatkaa.

Hänen mukaansa hallitus antaa vastineen, jossa perustuslakivaliokunnan esittämiä muutoksia käsitellään ja näin ollen hallitus ottaa tällä tavoin yhä osaa asian valmisteluun.

Perustuslakivaliokunta ei kuitenkaan katso sote-uudistuksesta kaavaillun 3 miljardin euron säästötavoitteen olevan kansalaisten perusoikeuksien turvaamisen ja kustannusten nousukehityksen kannalta realistinen. Lisäksi koko sote-palveluita koskevan maakuntien rahoitussääntely on sen mielestä ongelmallinen.

Petteri Orpo pitää kuitenkin yhä kiinni, että 3 miljardin tehostamistavoite sote-kulujen kasvusta 10 vuodessa on mahdollista toteuttaa.

Sinänsä Orpo sanoo, että huoli rahoituksen tasosta on oikea.

– Olen ollut huolissani, miten 2020-luvulla rahat riittävät. Ilman että tehdään uudistus, ne eivät tule takuuvarmasti riittämään.

Vieläkö näette uskottavana 3 miljardin säästön?

– Kyllä, koska perusratkaisu (rahoitusratkaisu) sai hyväksynnän. Se ei ole mikään perustuslakivaliokuntakysymys vaan edelleen toimeenpanolla on todella suuri merkitys, Orpo vastaa.

Perustuslakivaliokunnan mukaan valinnanvapauslakiehdotuksen voimaantuloaikataulu on edelleen liian tiukka ja se voi johtaa hallitsemattomiin riskeihin jopa potilasturvallisuuden kannalta. Uudistusta on vaiheistettava palveluittain ja alueittain.

Siirtymäkautta on valiokunnan mukaan myös olennaisesti pidennettävä. Valinnanvapauslakiin voidaan kuitenkin lisätä menettely, jossa valinnanvapausjärjestelmän käyttöönottoon valmiit maakunnat voivat hakemuksen perusteella siirtyä uuteen järjestelmään ennen siirtymäkauden päättymistä.

Hallituksen esittämä valinnanvapausmallin toteutus on ollut kokoomukselle tärkeä jos toisaalta keskustalle maakuntamalli. Iso kysymys onkin nyt, miten kokoomuksen jäsenet, kenttäväki suhtautuu perustuslakivaliokunnan terveisiin, kun vaiheistus voi mennä hyvinkin pitkälle.

Petteri Orpo huomauttaa, ettei ole mistään löytänyt sanaparia ”hyvinkin pitkälle”.

– Valinnanvapauden voimaantuloon on lainsäädännössäkin rakennettu vaiheistus. Tämä on kohtia, joka vaatii paljon työtä. Pitää löytää malli, jossa valinnanvapaus toteutuu uskottavaa polkua. Se on ollut meillekin selvää, että jonkin verran vaiheistusta pitää lisätä. Nyt täytyy löytää hyvä ratkaisu. Mielestäni se on lausunnon perusteella löydettävissä niin, että se toteuttaa tavoitteet, Orpo sanoo.

Hänen mukaansa joitain muutoksia pitää tehdä.

– Vaiheistuksessa itsessään ei mitään dramaattista ole, kunhan kokonaisuus on toimiva ja valinnanvapaus lähtee liikkeelle. Palataan siihen kunnolla, kun päästään jatkotyöhön ja tehdään arviot.

Jos ja kun valinnanvapaus siirtyy ja vaiheistuu, saattaa kasvaa myös kokoomuksen kannalta riski sille, että seuraavalla vaalikaudella valinnanvapauslainsäädäntöä saatettaisiin muuttaa ennen kuin se on alkanut astua käytännössä voimaan. Esimerkiksi SDP on kritisoinut mallia markkinamalliksi ja oppositiossa on muutoinkin halua korjata kokoomuslaista mallia.

Orpon mukaan tavoitteena ei ole pitkä vaiheistus.

– Vaan sen verran kuin perustuslaki edellyttää.

Hän toteaa, että jo valinnanvapauspilotit ja valmistelutyö ovat käynnissä, halukkaat maakunnat voivat lähteä valinnanvapauden toteuttamisessa aiemmin liikkeelle. Orpo sanoo myös, että on paljon elementtejä, jotka voidaan vaiheistaa. Ilmeisesti hän tarkoittaa tällä sitä, että joidenkin elementtien osalta vaiheistus ja täten samalla eräässä mielessä koko valinnanvapausmalli voisi käynnistyä hyvinkin nopeasti.

– Kun kaikki on liikkeellä, se on jo osa suomalaista järjestelmää. Aina voidaan pohtia, että vaalien jälkeen voidaan muuttaa lainsäädäntöä. Se on loputon suo sitä miettiä. Kun lainsäädäntö on hyväksytty, työ lähtee liikkelle, ja valinnanvapaus lähtee lainsäädännön mukaan maakunnissa. Se on niin vahva lupaus jo suomalaisille, että ei sitä kovin helppoa ja järkevääkään olisi lähteä kenenkään perumaan, Orpo uskoo.

Pääministeri Juha Sipilä on tiedottanut tänään julkisuuteen, että hallitus tutustuu lähipäivien aikana perustuslakivaliokunnan lausuntoon.

– Vaaditut korjaukset valmistellaan ministeriöissä. Sen jälkeen ne toimitetaan eduskunnalle vastineena.

– Uudistuksen etenemisen näkökulmasta on huojentavaa, että muutokset voidaan tehdä osana eduskuntakäsittelyä – toisin kuin vuosi sitten. Ensivaikutelmana näyttää myös siltä, että valinnanvapaudelle ja maakuntien rahoituskehykselle näytetään vihreää valoa, Sipilä kommentoi.

Sipilä toteaa, että soten maakunnallinen järjestämispohja läpäisi perustuslakivaliokunnan jo viime kesänä.

– Valiokunta korosti lausunnossaan maakuntien kansanvaltaista perustaa ja siihen nojautuvaa demokraattista päätöksentekoa.

Hallitus on Sipilän mukaan erittäin sitoutunut viemään uudistuksen maaliin.