Valtiovarainministeriö julkaisi joulukuussa virkamiespuheenvuoron, jossa se esitti valtiontalouden tasapainottamista kahden vaalikauden aikana 9 miljardilla eurolla. VM:n sopeutustavoite oli laadittu etupainotteiseksi niin, että aloittava hallitus sopeuttaisi 6:lla ja sitä seuraava, vuonna 2027 aloittava hallitus 3:lla miljardilla eurolla.

Ainoa eduskuntapuolue, joka nielaisi VM:n tiukan säästötavoitteen sellaisenaan oli suuriäänisesti velkavaaleista puhuva oppositiopuolue kokoomus. Tosin kokoomuskin torjui ison osan VM:n esittämistä keinoista.

Tuli maaliskuu ja kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo linjasi Iltalehdessä, että 6+3 on puolueen kynnyskysymys eduskuntavaalien jälkeisissä hallitusneuvotteluissa. Orpo oli laatinut kynnyskysymyksensä erityisen kovalla itseluottamuksella, koska se pyrkii ohjailemaan myös vuonna 2027 aloittavan hallituksen tekemisiä.

Vielä oudompaa Orpon kynnyskysymyksessä oli sen yhdessä päivässä tapahtunut sulaminen. Orpo antoi 7.3. haastattelun paitsi Iltalehdelle myös Demokraatille, jossa hän paalutti tulevan vaalikauden sopeutustavoitteeksi “vähintään 4,5 miljardia”. Eli puolitoista miljardia vähemmän kuin Iltalehdessä.

Tänään Orpon jalanjäljissä asteli kokoomuksen varapuheenjohtaja Elina Valtonen, joka laittoi tulevan kauden sopeutusrajansa Veronmaksajien vaaliväittelyssä ei kuuteen vaan 4-5 miljardiin.

MUUTAMA tunti myöhemmin Valtonen teki Twitterissä “orpot” ja perui aiemmat näkemyksensä.

– Tehdään tämä nyt selväksi: Kokoomus ei osallistu hallitukseen, joka ei sitoudu VM:n esittämään 6+3 miljardin euron kahden vaalikauden tasapainotustavoitteeseen, Valtonen tviittasi.

Kokoomus on paitsi sekoillut myös pakitellut.

Tammikuun lopussa julkaistussa talouspoliittisessa ohjelmassa puolue haki miljardin säästöjä niin kutsutulla indeksijarrulla. Tausta-ajatus on yksinkertainen. Kun hinnat nousevat, samalla kohoavat myös hintojen nousuun reagoivat indeksisidonnaiset valtion menot kuten eläkkeet, työttömyys- ja opintotuet ja niin edelleen.

Ohjelmassaan kokoomus pyrki jarruttamaan indeksien perusteella tapahtuvaa menojen kasvua siten, että jarru ei esimerkiksi koskisi koulutusta eikä maanpuolustusta. Pian ohjelman julkistuksen jälkeen Orpo lisäsi, ettei kokoomus jarruttaisi myöskään eläkkeiden indeksisidonnaista kasvua.

Alkuvuodesta kokoomuksen Matias Marttinen pohti indeksijarrun soveltamista opintorahaan. Puheenjohtaja Orpo lopetti pohdinnat Demokraatissa alkuunsa. Jarru ei siis koske opintorahaa.

TÄNÄÄN Orpo, kokoomusnuoret ja kokoomusopiskelijat peruivat yhteisessä blogikirjoituksessaan opiskelijoiden siirtämisen yleiseltä asumistuelta asumislisän piiriin, jota puolue aiemmin ajoi vaihtoehtobudjetissaan. Siirto olisi säästänyt rahaa, mutta leikannut opiskelijoiden toimeentuloa.

Kokoomus kuitenkin kannattaa yleisen asumistuen korotusten pienentämistä, joten opiskelijoilta saatetaan leikata joka tapauksessa.

Sote-menojen rahoituksen ja indeksijarrun suhteeseen kokoomus ei ole yrityksistä huolimatta tuonut selvyyttä. Lähimmäs päästiin tiistaina, kun Demokraatti haastatteli kokoomuksen sote-työryhmään kuuluvaa Ville Valkosta, jonka mukaan sote-palvelut “eivät automaattisesti ole indeksijarrun kohteena kokoomuksen ohjelmassa”.

Tehdään tämä nyt selväksi: Sote-palvelut voivat olla indeksijarrun kohteena mutta eivät automaattisesti.