Kirjassa King käsittelee afrikanamerikkalaisten asemaa ja elinoloja Alabamassa 1950-luvun puolivälissä, kun osavaltiossa vastustettiin protestein ja mielenilmauksin muun muassa julkisissa liikennevälineissä harjoitettua rodullista syrjintää. Kirjassa tietysti myös kartoitetaan syrjityn vähemmistön harppausta kohti oikeudenmukaisuutta.

Kansanedustaja Jutta Urpilainen (sd.) kertoo törmänneensä Kingin lainaukseen viime kesänä, kun hän oli juuri aloittanut ulkoministerin rauhanvälityksen erityisedustaja ja käynnisteli ”rauhanvälitysharrastustaan”.

– Toteamus on puhutellut minua paljon ja siinä on suuri viisaus. Ihmiset eivät näe rauhaa vain sodan poissaolona vaan myös sinä, että heillä on oikeus olla osa yhteiskuntaa ja oikeus tulla kohdelluksi oikeudenmukaisesti. Teema kantaa aina tämän päivän Suomeenkin, Urpilainen pohtii.

– Tieto lisää tuskaa. Yksi vaikuttava matka oli esimerkiksi vierailu Etelä-Sudanin pakolaisleirillä. Mitä enemmän konflikteista saa tietoa ja tapaa konfliktien keskellä asuvia tai niitä pakoon lähteneitä ihmisiä, niin kyllä se lisää ymmärrystä siitä, kuinka epäoikeudenmukainen maailma onkaan. Ja miten pienestä moni asia voi olla kiinni, Urpilainen kuvailee.

– Toisaalta toivoa antaa se, että maailmassa on paljon tahtoa tehdä hyvää. On positiivista, että Suomi ei todellakaan ole ainoa maa, joka haluaa vahvistaa rauhanvälitystä tai -rakennusta.

Samaan hengenvetoon Urpilainen kuitenkin muistuttaa, miten pelkästään olemassaolevien konfliktien ratkaiseminen ei riitä. Myös uusien konfliktien syntymistä pitäisi pystyä torjumaan.

– Juuri ennaltaehkäisyssä oikeudenmukaisuus ja kehitysyhteistyön merkitys on todella tärkeä, hän arvioi.

Vaikka ongelmien ratkaisemisessa ensimmäinen askel on nostaa asioita keskusteluun ja pyrkiä saamaan omien tavoitteidensa taakse muita valtioita ja yhteistyötahoja, Urpilaisen mukaan ensisijaisen tärkeää on jatkuvasti huolehtia, että teot eivät jää ainoastaan puheiden tasolle.

– Tarvitaan myös konkreettisia tekoja. Jos kestävän kehityksen tavoitteita halutaan oikeasti toteuttaa esimerkiksi Afrikassa, niin kyllä se myös edellyttää sen, että olemme valmiit tukemaan heitä myös taloudellisesti.

Sosialidemokraatit ottivat tiistaina askeleen kohti tätä konkretiaa puolueen esitellessä Helsingissä 2030-työhön kuuluvan globalisaatio-ohjelmansa. Puolueen ulko- ja turvallisuuspoliittisen työryhmän puheenjohtajana toimiva Urpilainen on johtanut ohjelman valmistelua. Vaikka ohjelma itsessään tähytään nimensä mukaisesti tulevaisuuteen ja vuoteen 2030, on sen luomasta visiosta tarkoitus tulla lähemmäs myös konkreettisia toimia, joita esimerkiksi jo tulevissa vaaleissa vaaliohjelman muodossa tarvitaan.

Esimakua saatiin jo eilen, kun SDP kertoi Urpilaisen suulla haluavansa tehdä ensi vaalikaudella kaikkien eduskuntapuolueiden välisen parlamentaarisen sopimuksen, jonka avulla Suomi kykenee nostamaan kehitysyhteistyömäärärahansa 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteestaan.

– Tämä ei tule tapahtumaan hetkessä ja emme voi toteuttaa nosta kertarysäyksellä kehysmenettelyssä. Mutta SDP haluaa luoda tiekartan, eli sopimuksen sekä selkeän aikataulun ja ohjelman, jolla tavoitteeseen tullaan pääsemään. Toivon, että tätä voidaan edistää seuraavalla vaalikaudella hallituksesta, Urpilainen totesi.

Jutta Urpilainen ja presidentti Tarja Halonen Kokkolassa, jossa pidettiin sunnuntaina keskustelutilaisuus Urpilaisen 15-vuotisen kansanedustajauran merkiksi. Kuva: Vesa Haapasaari

Rauhanvälitykseen ja konflikteihin liittyvät teemat olivat esillä myös sunnuntaina Kokkolassa, kun Urpilainen juhlisti 15-vuotiasta kansanedustajauraansa järjestämällä avoimen keskustelutilaisuuden. Urpilaisen keskustelukumppanina tilaisuudessa nähtiin presidentti Tarja Halonen, joka toimii tällä hetkellä myös Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteeri António Guterresin rauhanvälityspaneelin jäsenenä.

– Olemme tehneet vuosien saatossa yhteistyötä eri tavoin. Nyt me molemmat harrastetaan tällä hetkellä tätä rauhanvälitystä, Urpilainen perustelee keskustelukumppaninsa valintaa nauraen.

Keskustelussa paneuduttiin muun muassa konflikteihin ja niiden juurisyihin sekä siihen, miten Suomi voisi edistää kyseisiä asioita.

– Suomen EU-puheenjohtajakausi alkaa ensi keväänä. Olisi varsin luontevaa, että puheenjohtajakauden ohjelmaan nousisi monenkeskisen ohjelman puolustaminen, Afrikka-näkökulma sekä rauhanvälitys, Urpilainen toivoo.

– Suomen YK-liitto antoi ulkoasiainvaliokunnalle viime syksynä budjettilausunnon, jossa todettiin, että Suomella ei ole tällä hetkellä yhtään ainutta kansainvälistä aloitetta monenkeskisen järjestelmän kehittämiseksi. Haluaisin ylipäänsä, että Suomi olisi aktiivinen kansainvälisten aloitteiden tekijä.

Urpilainen huomauttaa, ettei rauha ole Suomessakaan itsestäänselvyys. Sen ylläpitäminen edellyttää jatkuvasti työtä. Viime aikoina Suomenkin korostaman kansainvälistä monenkeskisen yhteistyön ylle onkin luonut varjonsa populistiset vallankäyttäjät, joista Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on oiva esimerkki.

– Elämme keskinäisriippuvaisessa maailmassa, jossa maailman maiden välinen riippuvuus vahvistuu jatkuvasti entisestään. Se mikä tapahtuu Syyrian sodassa vaikuttaa myös suoraan Suomeen, esimerkiksi pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kautta, Urpilainen muistuttaa.

– Mutta samalla kun yritämme tukea maailman köyhimpiä ja auttaa konfliktien ratkaisemisessa, niin myös kotimaan asioista pitää huolehtia.

Tästä päästäänkin takaisin Martin Luther King nuoremman esittämään viisauteen. Vaikka olemme tällä hetkellä Suomessa monilla mittareilla mitattuna yksi maailman menestyneimmistä ja onnellisimmista kansoista, pitää Urpilaisen mukaan Suomessakin muistaa vaalia oikeudenmukaisuutta ja sen säilymistä.

– Pitää yrittää osoittaa jatkuvasti ihmisille, että heitä kuullaan ja halutaan kohdella oikeudenmukaisesti.

Mutta samalla myös Suomessa pitää muistaa, ettei kaukana pohjoisessa, kuten ei missään päin maailmaa, eletä tyhjiössä.

– Suomenkin turvallisuus kytkeytyy maailman keskinäisriippuvuuteen. Turvattomuuden tunteeseen vaikuttaa tämän kautta myös se, mitä muualla maailmassa tapahtuu.

Kokkolassa yleisö otti Urpilaisen mukaan keskustelun hyvin vastaan. Hän kertookin kokevansa, että Suomessa ihmisiä kiinnostaa kansainvälisyyteen, rauhanvälitykseen ja konfliktien ennaltaehkäisyyn liittyvät kysymykset.

– Ihmiset ovat Suomessa koulutettuja, fiksuja ja kiinnostuneita maailman tapahtumista. Niitä halutaan ymmärtää ja niistä halutaan käydä keskusteluita.

– Tämä on hyvä mahdollisuus myös SDP:lle, sillä olemmehan osaltaan osa kansainvälistä liikettä ja suomen kansainvälisin puolue. Ihmisille pitää tarjota mahdollisuus käydä keskustelua kansainvälisistä asioista ja siihen tämä järjestämäni tilaisuus omalta osaltaan pyrki.