Suomessa oli todettu torstaihin mennessä 255 koronavirustartuntoihin liittyvää kuolemantapausta. 211 tapauksesta on saatavilla tarkempia tietoja, ja näistä 88 prosenttia oli yli 70-vuotiaita. THL:n mukaan mediaani-ikä on 84 vuotta.

– Työikäisten kuolemantapaukset ovat hyvin harvinaisia ja lasten ja nuorten kuolemia ei ole todettu lainkaan, THL:n tiedotteessa todetaan.

Noin 96 prosentilla kuolleista oli yksi tai useampi pitkäaikaissairaus. Yleisimpiä olivat sydänsairaudet ja diabetes. Kuten monissa muissa Euroopan maissa, myös Suomessa lähes puolet kaikista kuolemista on tapahtunut sosiaalihuollon ympärivuorokautisissa yksiköissä.

– Koronavirusinfektioon kuolleista osa olisi voinut menehtyä myös johonkin muuhun tautiin, kuten influenssaan. Siihen liittyvä tautiaalto jäi tänä keväänä erittäin lieväksi kausi-influenssarokotteen ja koronaan liittyvien rajoitusten takia, THL:n johtava asiantuntija Jussi Sane kertoo tiedotteessa.

THL varoittaa, että lukujen vertaileminen on kuitenkin harhaanjohtavaa.

– Joissakin maissa on todettu lähinnä vakavampia tautitapauksia ja joissakin laajemman seulonnan kautta myös runsaasti lieväoireisia tautitapauksia. Seurantajärjestelmissä, testausmäärissä ja raportoinnissa voi olla merkittäviä eroja. Siksi olisi parempi tarkastella infektiokuolleisuutta, eli kuolemien osuutta kaikista koronavirustartunnoista, Sane perustelee.

Menehtyneiden osuus kaikista oireisista ja oireettomista koronavirustartunnoista on merkittävästi pienempi kuin tapauskuolleisuus. Tämänhetkisten kansainvälisten arvioiden mukaan luku vaihtelee 0,2–0,8 prosentin välillä koko väestössä.

Monia tutkimuksia ei kuitenkaan ole vielä vertaisarvioitu. Tanskassa on alustavasti arvioitu, että 17–69-vuotiaista tartunnan saaneista koronavirustautiin on kuollut noin 0,08 prosenttia.

THL:n mukaan kuolleisuuteen vaikuttavat muun muassa tartunnan saaneiden ikäjakauma ja se, kuinka laajasti koronavirus on päässyt leviämään esimerkiksi hoivakodeissa. Myös vaikeiden perussairauksien ja riskitekijöiden, kuten vaikean liikalihavuuden yleisyys sekä sairaala- ja tehohoidon riittävyys, voivat vaikuttaa kuolleisuuteen.

– Arvioimme ikäryhmäkohtaista kuolleisuutta Suomessa ja eri riskitekijöiden merkitystä sitä mukaan, kun luotettavaa tutkimustietoa esimerkiksi tartuntojen kokonaismäärästä kertyy enemmän, Sane sanoo.