Kurdijohtaja Salih Muslim Mohammedin mielestä lasten leirille jättäminen on erittäin vaarallista. Mohammed on yksi Syyrian kurdihallinnon PYD-puolueen perustajista ja puolueen edustaja ulkomailla.

– He eivät ole tehneet rikoksia, he ovat uhreja, Mohammed sanoo STT:lle Helsingissä.

Esimerkkinä lasten tilanteesta Mohammed mainitsee muutama päivää aikaisemmin leirillä tapahtuneen puukotuksen. Kurdiuutistoimiston mukaan leirillä asuva nainen oli puukottanut vartijaa. Uutistoimiston kertoo, että nainen oli saanut leiriä hallinnoivalta komitealta luvan käydä ostoksilla leirin ulkopuolella vartijan kanssa. Nainen oli puukottanut selkään mukaan määrättyä vartijaa.

– Jos heidät erotetaan, ihmiset kritisoivat, kuinka lapset voidaan erottaa vanhemmistaan. Erottamatta jättäminen taas on erittäin vaarallista.

– Tämä ei ole ainoastaan meidän ongelmamme. Se on koko maailman ongelma.

Mohammed on vieraillut Suomen ulko- ja sisäministeriössä kertomassa alueen tilanteesta. Hänestä Suomessa ei ole vielä tehty päätöstä leirillä olevista maan kansalaisista. Mohammedin mukaan leirillä on Suomesta noin kahdeksan naista ja 25 lasta. Suomalaismedioissa on uutisoitu, että leirillä olisi 11 suomalaisnaista ja 33 lasta.

– Kukaan ei kysele heidän peräänsä, hän sanoo.

Mohammed sanoo, että kurdihallinto on valmis luomaan yhteyden suomalaisvirkamiesten ja Al-holin leiriä johtavan komitean kanssa.

– Heidät (leirin suomalaiset) voidaan lähettää takaisin (Suomeen), tai jos halutaan, ehkä heidät voidaan viedä kolmanteen maahan.

”Mistä he oikein unelmoivat?”

Vaikka usein puhutaan al-Holin leiristä, alueella on useampi leiri, joista ainakin osa on erotettu toisistaan. Esimerkiksi jo muutama vuosi sitten leireille tulleet irakilaispakolaiset ovat erillään ulkomaalaisista, joiden uskotaan olleen mukana Isisissä.

Leirien lisäksi kurdihallinto ylläpitää vankiloita, joissa pidetään muun muassa niitä, joiden uskotaan taistelleen Isisin joukoissa.

Suomalaismedioissa leirillä olevat suomalaisäidit ovat kertoneet al-Holin huonoista olosuhteista, joissa sairaudet leviävät. Mohammed kertoo leiristä vastaavan komitean tekevän parhaansa ja että hallinnolla on pulaa resursseista. Hänen mukaansa leiri saa vain hieman tukea kansainvälisiltä tahoilta.

– Monet olisivat valmiita auttamaan ihan tavallisia pakolaisia, mutta kun sanotaan, että apu on Daeshille (Isisille), kukaan ei halua auttaa.

Mohammed kertoo, että leirillä tarjotaan muun muassa lääkkeitä ja jos on tarvetta, ihmisiä viedään sairaalaan.

– Ehkä se ei ole riittävää, mutta mistä he oikein unelmoivat? Minusta leirillä asiat ovat paremmin kuin silloin kun he kärsivät Daeshin alla Baghuzissa.

Baghuz oli viimeinen laajempi Isisin hallinnassa ollut alue Syyriassa. Kurdijohtoisten SDF-joukkojen edustaja ilmoitti maaliskuussa Isisin menettäneet tukikohtansa joukkojen piirityksessä.

Kansainvälinen tuomioistuin Syyriaan

Kurdijohtajan mukaan Isisin rikoksia tutkimaan tarvitaan kansainvälinen tuomioistuin terrorismille. Mohammedin mielestä tuomioistuin tulisi sijoittaa Kobaneen, jonka kurdit ottivat takaisin haltuunsa Isisiltä vuonna 2015. Kobane sijaitsee Turkin rajan kupeessa Syyrian Kurdistanissa eli Rojavassa.

Mohammed korostaa, että kansainvälisen yhteisön ei tule unohtaa sitä, että Isisin jäsenten kiinnisaamiseksi tuhansia ihmisiä on kuollut alueella.

Tuomioistuimen sijoittaminen Rojavaan olisi merkittävä tunnustus PYD-puolueen kurdihallinnolle, joka on aikaisemmin muun muassa suljettu ulos Genevessä järjestetyistä Syyrian rauhanneuvotteluista. Turkki oli uhannut boikotoida neuvotteluja, jos PYD otetaan mukaan.

Irakissa Isisin joukossa taistelleita on tuomittu nopeaan tahtiin. Kansainvälisesti on kritisoitu muun muassa sitä, että Isisin rikosten uhreja ei ole kuultu oikeudenkäynneissä. Monien järjestöjen mukaan oli tärkeää, että mahdollisen kansainvälisen tuomioistuimen prosesseissa kuultaisiin myös uhreja.