Politiikka
10.1.2018 13:57 ・ Päivitetty: 10.1.2018 13:57
Kyse ei ole todellakaan “sympaattisista pihakirppiksistä ja kimppatyömatkoista” – Työehtoja polkeva ilmiö rantautui Suomeenkin
Internetin digitaalisten alustojen kautta paitsi jaetaan ja vuokrataan vajaakäytöllä olevaa omaisuutta, myös välitetään työvoimaa erilaisiin työtehtäviin. Alustatalouden on ennustettu kasvavan voimakkaasti.
Ilmiöstä on käytetty myös nimeä jakamistalous. Projektitutkija, YTT Maija Mattila Kalevi Sorsa -säätiöstä ei pidä nimitystä osuvana.
– Jakamistalous tuo mieleen sympaattiset pihakirppikset ja kimppatyömatkat. Termi kätkee alleen kuitenkin myös työntekoa huonoilla työehdoilla, hän perustelee säätiön Impulsseja-raportissa. Raportti valottaa työntekijän näkökulmaa alustataloudessa.
Raportissa otetaan esimerkiksi Uber-oikeudenkäynti Iso-Britanniassa. Tapaus osoittaa, että työnantajan johdon ja valvonnan alaisuudessa tehtävää työtä saatetaan perusteetta pyrkiä teettämään yrittäjätyönä.
Mattila huomauttaa, että alustojen kautta välitettävistä tehtävistä jotkut ovat globaalisti verkossa kaikkien saatavilla. Niitä voi tehdä itse valitseminaan aikoina kotona tietokoneen ääressä. Tällaisia tehtäviä välittävät muun muassa Amazon Mechanical Turk ja Crowdflower.
Mutta toiset työtehtävät taas ovat aikaan ja paikkaan sidottuja, kuten Uberin taksipalvelut tai Foodoran ruokalähettipalvelut. Molempia alustatyön muotoja on puolustettu niiden joustavuudella.
– Mutta työ ei ole joustavaa silloin, kun sitä on tehtävä jatkuvasti säällisen elannon ansaitakseen, Mattila painottaa.
Lisää aiheesta
Suomessa ilmiöstä ei vielä tiedetä riittävästi.
Hänen mukaansa joustavuudesta hyötyvät sekä työntekijä ja yhteiskunta, jos huolehditaan työehdoista ja sosiaalisesta suojelusta, kuten eläke-, työttömyys- ja sairausvakuutuksen kattavuudesta.
–On luotava järjestelmä, joka ratkaisee sekä yhdelle alustalle työtä tekevän pyörälähetin että monille toimeksiantajille verkon välityksellä työskentelevän freelancerin sosiaalisen suojelun ongelmat.
Esimerkkejä Ruotsissa, Saksassa, Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa on etsitty keinoja vastata alustatalouden työntekijää kohtaaviin ongelmiin. Suomessa ilmiöstä ei vielä tiedetä riittävästi. Kun tietoa kerääntyy tarpeeksi, Mattilan mielestä on syytä pohtia muun muassa sitä, onko työsuhteen tunnusmerkistö lainsäädännössämme riittävä.
Mattila haastaa työmarkkinaosapuolet miettimään, mitkä ovat työnteon olennaiset kysymykset alustatalouden, digitaalisuuden, aikakaudella. Työntekijöiden pitäisi päästä neuvottelemaan algoritmeista, työntekijöiden arviointijärjestelmistä ja digitaalisista järjestelmistä vapaasta ajasta.
Maija Mattilan kirjoittama raportti “Alustatalouden haasteet työntekijälle” kehottaa myös pohtimaan, miten työntekijöiden järjestäytyminen onnistuu, kun työtä ei tehdä enää fyysisessä työpaikassa.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.