Eläinoikeusakatemian ja Suomen eläinoikeusjuristien tilaaman kyselytutkimuksen mukaan valtaosa eli 62 prosenttia suomalaisista ajattelee, ettei susien kiintiömetsästystä tulisi aloittaa nykytilanteessa.

30 prosenttia vastaajista pitää tiedotteen mukaan nykyistä poikkeuslupamenettelyä kiintiömetsästystä yleisesti ottaen parempana ratkaisuna. Vastaajista 24 prosenttia taas arvioi, että kiintiömetsästys olisi hyväksyttävää vasta sitten, kun susipopulaatio on selvästi suurempi (1000-5000 sutta). Kahdeksan prosenttia on sitä mieltä, ettei susia tulisi ampua missään tilanteissa.

Kyselytutkimuksen perusteella 25 prosenttia ajattelee, että kiintiömetsästyksen aloittaminen nykytilanteessa on hyväksyttävää. Vain kaksi prosenttia oli sitä mieltä, että sudet tulisi hävittää Suomesta kokonaan. Loput vastaajista eivät olleet muodostaneet kantaa asiaan.

ASENTEISIIN vaikuttavat vahvasti asuinpaikkakunta, ikä ja koulutus. Susien kiintiömetsästystä vastustavat eniten korkeakoulutetut, kaupungissa asuvat ja alle 60-vuotiaat kansalaiset, kun taas sitä kannattavat eniten pelkän perus- tai ammattikoulutuksen saaneet, haja-asutusseudulla asuvat ja yli 60-vuotiaat henkilöt.

Eniten kiintiömetsästyksen käynnistämistä kannatetaan Pohjois- ja Itä-Suomessa, jossa 22 prosenttia vastaajista aloittaisi kiintiömetsästyksen riippumatta siitä, paljonko susia on. Länsi-Suomessa, jossa on Suomen tihein susikanta, vastaava luku on 15.

Hallitus päätti viime torstaina 20. marraskuuta poistaa susien ympärivuotisen rauhoituksen ja sallia susien kannanhoidollisen metsästyksen. Asiaa valmistellut maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) perusteli päätöstä ihmisten kasvaneella huolella.

Järjestöjen mukaan kysely osoittaa, että suurin osa suomalaisista ei kuitenkaan jaa ministerin ja hallituksen kantaa.

– Kysely osoittaa suuren osan suomalaisista ymmärtävän, ettei maassamme erittäin uhanalaiseksi luokiteltua eläintä tule tappaa. Susi kuuluu Suomen luontoon, ei pelkästään muihin maihin, kommentoi Eläinoikeusakatemian puheenjohtaja, eläin- ja ympäristöetiikan dosentti Elisa Aaltola tiedotteessa.

Aaltolan mukaan hallitus ja maa- ja metsätalousministeriö huomioivat asiassa vain vähemmistön näkemyksen, mitä voidaan pitää myös demokraattisen päätöksenteon kannalta ongelmallisena.

– Hallituksen päätöksellä voi olla kauaskantoisia ja vahingollisia seurauksia. Metsästyslain muutos on valmisteltu kiireessä, ja esitysluonnoksesta puuttuu täysin arviointi ehdotuksen ympäristövaikutuksista.

– Ehdotettu kiintiömetsästys vaarantaa suden suojelutason ja on ristiriidassa EU-velvoitteiden kanssa. Suomi näyttää nyt ottavan mallia Ruotsista, jolla on käynnissä kaksi EU-rikkomusmenettelyä suden suojeluun liittyvien velvoitteiden laiminlyönnin vuoksi. Olemme matkalla väärään suuntaan, kommentoi oikeusnotaari ja Suomen eläinoikeusjuristit ry:n varapuheenjohtaja Anna Turkki tiedotteessa.

SUSI on ollut Suomessa ympärivuotisesti rauhoitettu vuodesta 1973 saakka. Nyt kaavaillun metsästyslain muutoksen myötä suden ympärivuotinen rauhoitus poistetaan, ja sudelle säädetään erillinen rauhoitus- ja metsästysaika.

Kyselytutkimuksen mukaan enemmistö eli 42 prosenttia vastaajista ei kannata ympärivuotisen rauhoituksen poistoa, 37 prosenttia taas kannattaa. Noin viidenneksellä ei ollut asiaan kantaa.

Järjestöt korostavat, että susi on Suomessa erittäin uhanalainen laji, jonka suojelun turvaaminen lailla on tärkeää.

– Sudet ovat osa suomalaisten yhteistä luontoa ja kulttuuriperintöä. Julkisella vallalla on velvollisuus vaalia suomalaisen luonnon monimuotoisuutta. Suden laajamittaisen metsästyksen käynnistäminen ei ole ekologisesti perusteltua eikä oikeudellisesti hyväksyttävää, sanoo Anna Turkki.

TIEDOTTEEN mukaan susien kiintiömetsästystä ei tulisi aloittaa aikana, jona luontokato uhkaa elinolosuhteita maapallolla. Metsästyksen käynnistäminen ei ole lajisuojelun tai kestävän luontosuhteen kannalta suotavaa.

Susipopulaatio Suomessa on varsin pieni, eikä se arvioiden mukaan ole geneettisesti kyllin elinvoimainen kestääkseen metsästystä. Useissa Euroopan maissa on susia selvästi enemmän kuin Suomessa.

– Myös Suomessa oli tärkeää opetella rinnakkaiseloa suurpetojen kanssa ja arvostaa luontomme eläimistöä. Luontokato etenee maassamme kovaa vauhtia ja on hämmentävää, että juuri tällaisena aikana halutaan sallia erittäin uhanalaisen lajin metsästys. Suunnan tulisi olla nimenomaan päinvastainen, kommentoi Elisa Aaltola.

Tutkimuksen otoskoko on 1039 henkeä ja kohderyhmänä 18 vuotta täyttäneet Manner-Suomessa asuvat henkilöt kattavasti. Aineisto on kerätty marraskuussa 2025. Tiedonkeruun toteutti Norstat Finland.