– Esimerkiksi kun valtio lähti vuonna 2014 pääomittamaan Turun telakkaa kyse oli selkeästi koko toimialan pelastamisesta. Ilman valtion mukanaoloa telakka ei olisi todennäköisesti jatkanut toimintaansa, Urpilainen esittää.

– Tällöin valtio omalla pääomituksellaan ja mukanaolollaan pelasti kyseisen toimialan ja telakkateollisuuden osaamisen Suomessa. Pääomitusta voidaan pitää monella tapaa perusteltua.

Ajatuspaja Liberan toiminnanjohtaja Heikki Pursiainen totesi puolestaan 1.9. Kauppalehden haastattelussa, että valtion ei olisi missään nimessä pitänyt osallistua Turun telakan pelastamiseen.

Kirjan perusteella Pursiaisen ajatus lähtee siitä, että kun valtio tukee talouden toimijoita – vaikkapa työpaikat säilyttääkseen – niin sehän on sosialismia.

Vuonna 2014 valtio osti yhdessä saksalaistelakka Meyer Werftin kanssa Turun telakan STX Europelta. Tästä kehuja on saanut silloinen kokoomuslainen elinkeinoministeri Jan Vapaavuori (kok.). Valtio sitoutui pääomittamaan uutta telakkayhtiötä. Valtiovarainministerinä tuolloin toimi Urpilainen.

Telakalla pyyhkii nyt erinomaisesti. Tuorein uutinen investointien kaksinkertaistamisesta tuli eilen. Telakan jatkaminen oli kipeästi kaivattu piristysruiske taantumaan vajonneessa Suomessa. Sen menestys on heijastunut positiivisena vireenä laajemminkin koko läntiseen Suomeen.

Pursiaisen mukaan keskeistä on kuitenkin huomata olevan täysin epäselvää, kuinka paljon Turun telakan pelastaminen maksoi veronmaksajille.

– Yksittäisten yritysten pelastaminen tällaisilla operaatioilla ei ylipäätään ­pitäisi olla mahdollista. Miksi valtion rahoilla teko­hengitetään konkurssikypsiä yrityksiä, hän kysyy KL:n uutisessa.

– Huomattavasti järkevämpää olisi päästää kannattamattomat yritykset konkurssiin.

Urpilainen näkee Pursiaisen lausuntojen taustalla halun provosoida keskustelua.

– Tulkitsen, että hän halusi tässä provosoida. Muuten minun on hyvin vaikeaa ymmärtää, miksi joku näkisi valtion toiminnan vääränä tilanteessa, jossa Turun telakalla menee erittäin hyvin ja uusia ihmisiä työllistetään.

Urpilaisen mukaan valtion onkin ollut hyvin perusteltua olla mukana telakan pääomittamisessa murrosvaiheessa, jolloin nähtiin, että alalla on olemassa Suomessa edelleenkin hyvin vahva osaaminen. Kyse ei ollut pelkästään koko telakasta, vaan mukana oli myös alihankintaketjut ja koko toimialan tulevaisuus.

Valtiolla voi olla Urpilaisen mukaan kuitenkin myös hyvin toisenlainen rooli yritysten tukemisessa ja  yritystukia on hyvin monenlaisia

– Meillä voi olla myös yrityksiä, jolla voi olla erinomaisia innovaatioita. Innovaatioiden toteuttamisessa piilevät riskit voivat kuitenkin olla liian suuria. Tällöin valtio voi olla mukana tukemassa.

Häneen mukaansa on myös perusteltua arvioida tukia aina välillä kriittisesti.

– On hyvä pohtia mikä yritystuki toimii työkaluna ja mikä ei. Viime vaalikaudella perkasimmekin yritystukia ja niitä jonkin verran karsittiinkin.

– Mutta monilla uusilla toimialoilla rahoituksen saaminen voi olla vaikeaa, ja valtio voi pienilläkin pääomilla mukana avittamassa ehkä kokonaisen uuden toimialan syntyä.