Aktiivimallin toimeenpanoon luvattiin lisää rahaa 11,2 miljoonaa euroa. TE-toimistojen henkilöstöresursseja kasvatetaan 206 henkilötyövuodella. Nyt selvisi, että suurin hyötyjä henkilöstöresursseissa on Uusimaa 100 henkilötyövuodella. Myöhemmin henkilötyövuosia voidaa siirtää myös kasvupalvelu-uudistuksessa ostopalveluihin.

Eniten kysymyksiä herättivät kaavaillut työsopimuslain muutokset. Hallitus päätti valmistella työsopimuslain määräaikaisen työsopimuksen solmimisedellytyksiin muutoksen, jonka mukaan työnantaja saisi tehdä vähintään 3 kuukautta yhdenjaksoisesti työttömänä työnhakijana olleen alle 30-vuotiaan kanssa määräaikaisen työsopimuksen ilman laissa muutoin säädeltyä perusteltua syytä.

Toinen muutos on keventää yksilöllisen irtisanomisen kriteereitä alle 20 henkeä työllistävissä yrityksissä. Nämä ovat herättäneet jo kriittistä palautetta ay-liikkeestä. Työnantajan saneluvallan on sanottu kasvavan. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta on luonnehtinut työntekijän suojan heikentämistä onnettomaksi teoksi.

– Mitään villiä markkinaa ei tule, raami on tiukka. Enemmän ilmaisee tahtotilaa, että haluamme katsoa, mitä on tehävissä, Lindström sanoi.

Hallitusneuvos Tarja Kröger tarkensi, miten yksilöllisen irtisanomisen kriteerit voisivat muuttu alle 20 henkeä työllistävissä yrityksissä.

Hän vertaili pieniä ja isoja yrityksiä. Isoissa yrityksissä on parempi mahdollisuus siirtää henkilö tehtävästä toiseen hänelle soveltuvampaan tehtävään. Pienemmissä yrityksissä sen sijaan esimerkiksi työntekijän ajokortin menetys saattaa olla yrityksen kannalta paljon isompi asia. Lakimuutoksessa aiotaan ottaa enemmän huomioon pienten yritysten erityisolosuhteita.

Kröger muistutti, että Suomen ratifioimat sopimukset edellyttävät irtisanomiselta kuitenkin aina pätevää syytä ja työsuojelulaissa säädetään myös kielletyistä irtisanomisperusteista. Jatkossakaan ei siis esimerkiksi sairaus (kuten nytkin, ellei työkyvyn aleneminen ole pitkäaikaista tai pysyvää) ja monet muut laissa määritellyt asiat eivät voi olla irtisanomisperuste.

– Perustuslaissa sanotaan että erottamisen perusteista säädetään laissa. Se edellyttää, että säännökset ovat varsin tarkkarajaisia, hän totesi tulevasta lainsäädäntötyöstä.

Esiin nousi myös se, että jotkin yritykset eivät välttämättä työllistäisi lakimuutoksen jälkeen yli 20 henkilöä, jottei irtisanoutuminen vaikeutuisi. Muutoksista voisi tulla kasvun este.

– Relevantti kysymys, jota täytyy pohtia, kun kokonaisuutta katsotaan, että tuleeko siitä tällainen kannusteloukku. Kyllä me olemme tunnistaneet tämän haasteen, että se saatta näinkin olla, Jari Lindström sanoi.

Sen, että vähintään 3 kuukautta yhdenjaksoisesti työttömänä työnhakijana olleen alle 30-vuotiaan kanssa voisi tehdä jatkossa määräaikaisen työsopimuksen ilman laissa muutoin säädeltyä perusteltua syytä, ei katsota aiheuttavan ikäsyrjinnän riskiä.

Tarja Krögerin mukaan EU:n työsyrjintädirektiivi lähtee siitä, että mikäli työvoimapoliittiset tarkoitusperät ovat asianmukaisia ja oikeansuhtaisia, iän perusteella voidaan asettaa ihmisiä eri asemaan. Kröger painotti lisäksi, että ratkaisevaa asiassa on nimenomaan 3 kuukauden yhtäjaksoinen työttömyys.

Hallituksen esitykset työsopimuslain muuttamiseksi on annettava viimeistään loka–marraskuussa, jotta ne ehditään käsitellä.

Paikallisen sopimisen edistämisestä hallitus ei päässyt sopuun. Kaikilla hallituspuolueilla on Lindströmin mukaan halu edistää sitä eri tavoin. Lindströmin mukaan se, mitä oli sovittu kilpailukykysopimuksessa kuitenkin esti sen, ettei muutoksiin lähdetty.

– Totesimme yhdessä, että haluamme kunnioittaa kikyä.

Niin kutsutusta aktiivimalli 2:sta eli omatoimisen työnhaun mallista Lindström sanoi edelleen, että se on työn alla.

– Siitä en sano sen enempää.

Lindström kertoi myös, että hallitus tapasi työmarkkinaviisikon eli työmarkkinaosapuolet ennen kehysriihtä. Heille viestittiin, mitä riihestä tuleman pitä.

– Kun saatiin sopu aikaiseksi, tehtiin soittokierros, että he eivät tule yllätetyiksi.