Yhtenä keinona parantaa työllisyyttä hallitus päätti kehysriihessä helpottaa irtisanomista alle 20 hengen yrityksissä. Samalla se on kiristämässä yt-lakiin kirjattuja joukkoirtisanomisten ehtoja. Sipilä korosti radiossa keinoja työllistävinä toimina.

– Kun yksinyrittävä palkkaaa sen ensimmäisen työntekijän, kyllä se on sen yrityksen sen hetkisen tilanteen suurin riski. Jos voidaan sitä helpottaa, niin voidaan parantaa työllisyyttä, hän totesi.

Esimerkiksi SAK on kuitenkin ehtinyt jo arvostella irtisanomisen helpottamista kohtuuttomaksi ja totesi sen lisäävän työelämän epävarmuutta.

– Työssäkäyvien köyhyysriski on kymmenesosa siitä, mitä se on työttömillä. Eriarvoisuuskehityksen pysäyttämiseksi paras keino on tukea työllistymistä, Sipilä totesi.

Sipilä kertoi hallituksen keskustelleet myös viimeaikoina uutisoiduista huolestuttavista syntyvyystilastoista. Etenkään nuoret eivät enää saa lapsia.

– Puhuimme tästäkin kehysriihessä. Kyllä se toivo tulevasta ja työpaikaoista tuo toivoa nuorille. Tämä vaikuttaa myös toivottavasti siihen, että lapsiakin uskalletaan tehdä, Sipilä vakuutteli.

Esimerkiksi SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne oli eilen asiasta päinvastaisella kannalla.

– Sen sijaan, että hallitus olisi tarjonnut porkkanaa nostamalla arvonlisäveron alarajan 30 000 euroon tai tarjoamalla 20 000 euron verovähennyksiä ensimmäisen työkaverin palkkaamisesta, se meni ja pamautti työsuhdeturvaan heikennyksiä alle 20 työntekijän yrityksissä. Kun pitäisi luoda turvallisuutta ja luottamusta tulevaisuuteen, lisätään epävarmuutta, Rinne lausui Demokraatille. 

– Hallitus puhuu, että esimerkiksi syntyvyyden lisääminen pitäisi ottaa vakavasti, mutta nämä toimet vievät aivan päinvastaiseen suuntaan, Rinne sanoi.

Rinne kritisoi eilen kehysriihen tuloksia myös toteamalla muun muassa, että hallitus ei riihessään millään tavalla pyrkinyt korjaamaan aikaansaamaansa eriarvoisuuskehitystä. Rinne ihmetteli myös Ylen A-studiossa, miksi hallitus käyttää jatkuvasti porkkanan sijasta keppiä. Palkansaajien kurittaminen jatkui Rinteen mukaan riihessä.

– Sinänsä myönteiset toimetkin ovat kosmeettisia verrattuna leikkauksiin, joita on tehty työttömille, lapsiperheille, eläkeläisille ja opiskelijoille koulutuksesta puhumattakaan, Rinne totesi Demokraatille.

Sipilä vastasi torstaiaamuna Rinteen esittämään kritiikkiin. Hän totesi, ettei ole koskaan ymmärtänyt vastakkainasettelua. Hän viittasi keskusteluihinsa Ruotsin pääministerin Stefan Löfvenin (sd.) kanssa. Sipilän mukaan Löfven on korostanut useasti, kuinka yritysten menestymine on työllistämisen ensimmäinen ehto.

– Nyt tehdään uudistus, jossa madalletaan kynnystä palkata. Ei siinä työntekijää poljeta, Sipilä esitti.

Asiasta on esitetty myös eriäivä mielipiteitä. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta totesi esimerkikis Twitterissä, että “Työntekijöiden suojan heikentäminen oli onneton teko”.

– Miten aikaisemmat heikennykset ovat työllisyyttä kohentaneet? Ei mitään evidenssiä siitä, hän kirjoitti.

Sipilältä kysyttiin myös Ylen ykkösaamussa, miksi hallitus ei perunut etuuksiin tekemiään indeksijäädytyksiä. Sipilä peräänkuulutti hallituksen kohdentaneen vastaavan summan, 70 miljoonaa euroa, mielummin “keskeisiin toimiin” kuten vähimmäisetuuksien nostoon.

– Päädyimme siihen, että kohdennamme rahan niille, ketkä sitä kaikista eniten tarvitsemme.

Sipilältä kysyttiin myös suoraan onko hallituksen toimet kasvattaneet eriarvoisuutta. Sipilän mukaan isossa kuvassa näin ei ole käynyt, mutta yksittäistapauksissa kyllä.

– Eihän tästä kasvusta kaikki ole vielä päässeet osaksi. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin, että suomen talous ja työllisyys on saatu kuntoon. Tämä takaa sen, että voimme huolehtia kaikista myös jatkossa, Sipilä painotti.