– Hallituksen ministerit moittivat palkansaajajärjestöjä siitä, että niillä ei ole ollut neuvotteluhalua työelämän muutoksista, heikennyksistä ja leikkauksista. Ei se neuvotteluhalusta kiikasta. Missä on se pöytä, jossa näistä olisi voinut tai voi neuvotella? Ainakaan minä en sellaisen olemassaolosta tiedä, Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo sanoo tiedotteessa.

Salon mielestä kolmikantaiset, yhtä yksittäistä asiaa varten nimetyt lainsäädäntötyöryhmät eivät vastaa keskustelu- ja neuvottelutarpeeseen, jota hän luonnehtii huutavaksi. Hallituksen ohjelman työelämäheikennysten lista on Salon mukaan hengästyttävän pitkä ja osa niistä on kirjoitettu niin, että lopputulos on jo etukäteen selvä.

– Esimerkiksi työrauhaa koskevan kokonaisuuden suhteen palkansaajilla on ei ole mitään voitettavaa. Työnantajien ei edes kannata asioista neuvotella, koska hallitus on esityksellään tarjoamassa työnantajille todellisen lottovoiton, Salo sanoo.

– Olivat esitykset mitä tahansa, niistä voi aidosti neuvotella, jos sellaiseen tarjotaan tilaisuus ja pöydällä on myös tasapainottavia elementtejä. Nyt neuvotteluja ei ole edes yritetty, neuvottelupöytäkin on hukassa ja vaihtoehtoja ei edes kuunnella, Salo sanoo tiedotteessa.

– Toki siellä on monia leikkauksia, jotka osuvat myös meidän jäsenistöömme, mutta tällaisia yksittäisiä taloudellisia asioita on tavallaan helpompi liikutella myös toiseen suuntaan. Toisin kuin näitä asioita, jotka muuttavat järjestelmää kovin pysyvällä tavalla – silloin lähtee äkkiä myös tasapaino työmarkkinoilta, Oksa kuvailee.

Oksa nostaa esiin hallituksen puheet työmarkkinoiden pohjoismaisesta mallista. Hän huomauttaa, että sen ytimessä on neuvottelu ja sopiminen, johon yksipuolisuus ei sovi.

– Sitähän nimenomaan haetaan vientimallin kirjaamisella lakiin, valtakunnansovittelijan käsien sitomisella. Silloin palkkakuopan – jos jollain alalla sellainen katsotaan olevan – korjaaminen sopimusteitse muuttuu vaikeaksi ellei mahdottomaksi.

Moni palkansaajajärjestöjen edustaja on ilmaissut huolensa siitä, että hallitusohjelmakirjaukset paikallisesta sopimisesta ovat omiaan romuttamaan työehtosopimusten yleissitovuutta. Oksa on samoilla linjoilla.

– Jos sopimusten osapuolet ohitetaan lailla ja annetaan kaikille – jopa yksilöille – yhtäläiset mahdollisuudet sopia, siinä heikennetään työnantajayritysten intressiä kuulua työnantajajärjestöihin, mikä sitten syö yleissitovuutta, hän sanoo.

Insinööriliiton edunvalvontajohtaja Petteri Oksa. (Kuva: Insinööriliitto)

Oksa painottaa, että Insinööriliittokin kannattaa lämpimästi paikallista sopimista silloin, kun kyse todella on aidosta sopimisesta ja tasapuolisesta neuvottelusta. Hän huomauttaa, että jos sopimista viedään jopa yksilötasolle, voi jokainen miettiä, kuinka tasapuolisia neuvottelukumppaneita työntekijä ja työnantaja oikeastaan ovat.

– Onhan se hurja paikka, jos ajatellaan, että työhönottotilanteessa ryhdytään työsopimukseen tekemään paikallisia sopimuksia vaikkapa lomarahan maksusta. Siinä on neuvotteluasema palkansaajalla aika heikko, jos sanotaan, että meillä on ollut tapana sopia, että lomarahaa ei makseta. Tämä karkeana esimerkkinä, Oksa kuvaa.

INSINÖÖRILIITON Samu Salo ja Petteri Oksa huomauttavat, että SAK ja sen jäsenliitot eivät ole koko palkansaajaliike, eikä ay-liikkeen ja vasemmiston välillä ole yhtäläisyysmerkkiä. Akavalaisen Insinööriliiton näkökulmasta sellaista leimaa on ollut havaittavissa. Liitto painottaa, että merkittävä osa hallituksen listalla olevista heikennyksistä osuu kaikkiin palkansaajiin – yhtä lailla korkeakoulutettuihin.

– Niitä vastustamme ja haluamme etsiä vaihtoehtoja, jos siihen tarjotaan tilaisuus, mutta yksipuoliseen saneluun emme taivu emmekä katso sellaista vain vierestä. Insinööriliitto on aina valmis neuvottelemaan, mutta olemme aloittaneet myös muiden toimien valmistelun, Salo sanoo tiedotteessa.

Oksa avaa Demokraatille, että toimet tarkoittavat alkuvaiheessa käytännössä sitä, että liiton jäsenistölle pyritään aktiivisemmin avaamaan sitä, mitä hallituksen suunnitelmat tarkoittavat.

– Olemme aika maltillisesti ja analyyttisesti katsoneet tässä vaiheessa, mutta koska neuvottelutie ei tunnu etenevän, ryhdytään katsomaan ja selvittämään, mitkä ovat meille parhaat mahdolliset toimenpiteet, hän sanoo.

– Pöydällä on kaikki erinäköisistä vaikuttamisviestinnän toimenpiteistä työnseisauksiin asti. Valmistelemme kaikkea, mitä valikoimissa on ja mielellämme myös osallistumme meille sopivien verrokkiliittojen kanssa yhteisiin toimiin, Oksa jatkaa.

SAK:n mielenilmauksissa on nähty, että STTK:lainen ammattiliitto Pro on lähtenyt yhteisiin työnseisauksiin Teollisuusliiton kanssa tietyissä toimipisteissä. Tällaiseen voisi myös Insinööriliitto Petteri Oksan mukaan lähteä.

– Meillähän on nimenomaan Pron ja Teollisuusliiton kanssa paljon yhteisillä työpaikoilla jäseniä, hän kiteyttää.

Tarkemmista toimista ja aikatauluista kerrotaan Oksan mukaan myöhemmin, lähiviikkojen aikana.