– Rakennusalalle esitys on kuin pöllähdys varastossa lojuvasta muistoesinearkusta, Suokas arvioi palkansaajakeskusjärjestö SAK:n viimeviikkoista avausta blogissaan.

Hän muistuttaa, että rakentajat jäävät työkyvyttömyyseläkkeelle keskimäärin 52-vuotiaana, muuten töistä pois keskimäärin 58-vuotiaana. Luvut ovat pysyneet samoina vuosikymmeniä.

– Eläkeikää nostanutta lakia valmisteltaessa hehkutettiin työelämän laadun parantamista. Tarina tiedettiin lööperiksi. Kaikkein parhaiten sen kertojat. Kiinnostus koko hommaan lässähtikin, kun hyväosaisille tärkeä eläkkeiden rahoitus saatiin varmistettua.

– Kolme vuotta liitossa töissä ollut toimitsija tuskaili, että hän ei ole lukuisilla työmaakäynneillään nähnyt yhdenkään ulkomailta lähetetyn työntekijän palkan olevan oikein.

Suokas lohdutti miestä: “Tämä ihme ei ole tullut vielä minunkaan eteeni, vaikka olen ollut hommissa yli kolmekymmentä vuotta.”

– Leveämpää leipää etsiviä työntekijöitä en kuitenkaan syyllistä. Kotimaassaan olisivat työttömiä tai töissä nälkäpalkalla. Syyllinen laittoman alipalkan maksuun ja siitä hyötyjä löytyy aina muualta.

Suokas viittaa blogissaan Junnu Vainion laulujen ”vanhaan hyvään aikaan”, joka on mennyt.

– Rakentajat kilpailevat töistä ulkomailta lähetettyjen työntekijöiden kanssa. Enemmistö istuvista kansanedustajista haluaisi tehdä kilpailusta vielä armottomamman. Suomen kansalaisilta ja Suomessa pysyvästi asuvilta ulkomaalaistaustaisilta halutaan pois oikeus työllistyä omassa maassaan. Panna heidät epäreiluun kilpailuun kiinalaisten, intialaisten, koko maailman köyhien työhaluisten kanssa.

Hänen mukaansa jotkut yritykset katsovat omia varpaitaan pitemmälle – ottavat kirjoilleen Suomessa asuvia rakentajia ja maksavat työehtosopimusten mukaiset palkat.

– Näiden työnantajien kuormaa ei ole syytä kevein perustein enää raskauttaa. Rajan yli puskevia yrityksiä eivät Suomen irtisanomissuojasäännökset koske, ei nyt eikä tulevaisuudessa, Suokas korostaa blogissaan.