Kuntavaalit ovat kansalaisille erityisen tärkeät vaalit, koska kotikaupungin asiat ovat sujuvan arkielämän kannalta niitä tärkeimpiä. Kaupunginvaltuustossa päätetään muun muassa päiväkodeista, kouluista, kirjastoista, liikuntapaikoista, ikäihmisten palveluista, julkisesta liikenteestä, kaavoituksesta ja liikenneratkaisuista. Vaikka sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa kuntien tehtäviä on tarkoitus vähentää, tulevat kunnat olemaan myös tulevaisuudessa merkittäviä päätöksentekijöitä ja kansalaisten peruspalvelujen tarjoajia.

Lähidemokratiavaje tulossa

Suurilla historiallisilla uudistuksilla, kuten sosiaali- ja terveysuudistuksella ja maakuntauudistuksella tulee olemaan monia vaikutuksia naisten ja miesten tasa-arvoon, paikallisdemokratiaan, asukkaiden palveluihin ja henkilöstöön. Olemme kaikki yhtä mieltä siitä, että sosiaali- ja terveysuudistus tarvitaan, mutta Sipilän hallituksen sote-uudistuksen keskeiset elementit, kuten julkisen tuotannon yhtiöittämispakko, uudistuksen aikataulu ja omaisuuden siirto-malli sekä markkinavetoinen valinnanvapausmalli ovat ongelmallisia.

Maakuntauudistuksessa Uudellemaalle perustetaan 99 henkinen maakuntavaltuusto, joka tekee strategiset päätökset muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluista. Asiantuntijoiden alustavien laskelmien mukaan esimerkiksi Itä-Uudellamaalla on mahdollisuus saada maakuntavaltuustoon yksi henkilö edustamaan alueen 100 000 asukasta. Huomionarvoista on myös se, että Sipilän mallissa demokraattisesti valitut päättäjät tekisivät vain ylätason päätöksiä, sillä maakunnan sote-yhtiöön tulisi ammattihallitus, eli virkamiehet tekisivät kaikki päätökset. Kansalaisten mahdollisuus vaikuttaa omiin palveluihinsa on jatkossa nykyistä vaikeampaa, ja olemme valitettavasti jo nyt tilanteessa, jossa kansalaisten ääntä ei kuulla riittävästi.

Naiset ovat ajaneet hyvinvointiyhteiskunnan rakentamista yli 100-vuoden ajan. Töitä on vielä tehtävä, jotta naisten ääni kuuluu kunnallisessa, maakunnallisessa ja valtakunnallisessa päätöksenteossa tasa-arvoisesti. Nykyisistä kunnanvaltuutetuista naisten osuus on 36 prosenttia. Elämme 2010-luvun Suomessa ja yhä iäkkäät miehet tekevät suurimman osan päätöksistä yhteiskunnassa. Suuressa mullistuksessa olevan sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstöstä noin 90 prosenttia on naisia. On tärkeää, että naisten ääni saadaan kuuluviin kunnan valtuustoissa ja uusissa päättävissä elimissä sekä sote- ja maakuntauudistuksen käytännön toteutuksessa. Esimerkiksi eläkeläisillä naisilla on suurempi köyhyysriski ja 75–84-vuotiaista palvelujen käyttäjistä valtaosa on naisia. Iäkkäiden naisten asemaan ja palveluihin on kiinnitettävä sote-uudistuksessa erityistä huomiota. Jatketaan työtä tasa-arvoisemman Suomen puolesta, sillä tasa-arvo ei ole vielä valmis.