Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) ehdotti keskiviikkona 150 miljoonan euron leikkausta kuntien valtionosuuksiin ensi vuodelle.

Valtiovarainministeriön tiedotteessa leikkauksia perusteltiin sillä, ettei tarkoituksena olisi leikata perusopetuksesta vaan kohdentaa säästöt muun muassa byrokratian vähentämiseen.

Kouluissa ja päiväkodeissa ei ole Punakallion mukaan kuitenkaan mitään byrokratiaa, jota voitaisiin tuosta vain leikata.

Tilanne on Punakallion mukaan väistämätön kuntien heikentyneen taloudellisen tilanteen vuoksi.

MINISTERIÖN EHDOTTAMA leikkaussumma on Punakallion mukaan hyvin dramaattinen.

-  Tiedotustilaisuuksissa tätä leikkausta hieman vähäteltiin, mutta kyllä se on erittäin suuri jo historiallisestikin tarkasteltuna. Kuntien valtionosuuksia on leikattu aiemminkin ja niihin verrattunakin tämä on todella tuntuva.

Hallitus päätti viimeksi kevään kehysriihessä leikata jo 75 miljoonan euroa kuntien valtionosuuksista.

Lisäksi hallitus on kutistanut kuntien budjetteja useilla pienemmillä leikkauksilla, kuten kuntien normienpurkutyöllä. Kuntaliiton mukaan normien purku on pienentänyt kuntien valtionrahoitusta tähän mennessä 23 miljoonalla eurolla.

UUDET SÄÄSTÖTOIMET tekisivät Punakallion mukaan entistä enemmän hallaa kuntien taloudelle yhdistettynä hallituskaudella tehtyihin aiempiin leikkauksiin.

-  Nämä leikkaukset ovat romuttamassa sen periaatteen, että valtio osallistuisi kuntien peruspalveluiden rahoittamiseen ja tasaisi kuntien välisiä taloudellisia eroja, hän sanoo.

Lisäksi Punakallio kritisoi Purran retoriikkaa, jossa hän luonnehti valtiovarainministeriön tiedotteessa sopeutusten kohdentuvan “valtion toissijaisiin menoihin”.

-  Se oli käsittämätön ja mielestäni myös tietoinen muotoilu. Jollakin tapaa tämä oli mielestäni myös ylimielistä, että haluttiin tällä tavalla alleviivata näiden menojen olevan toissijaisia.

Punakallion mielestä Purran muotoilussa on viitteitä selvästä poliittisesta retoriikasta.

-  Tällainen ei mielestäni kuulu valtiovarainministerin budjettiesitykseen. Tässä kohtaa ehdottomasti olisi pitänyt pitää mölyt mahassa, vaikka sitä mieltä olisikin.

PUNAKALLIO ei usko, että näillä leikkauksilla on mahdollista saada aikaan talouskasvua. Pääsyynä tähän on hänen mukaansa se, että koulujen resurssien heikentyminen johtaa väistämättä lasten ja nuorten osaamistason heikentymiseen.

-  Siinä on myös tällainen pitkän aikavälin vaikutus työllisyyteen, koska aikuiskoulutus, ammattikoulut ja muut koulutusmuodot ovat olleet hyvin tärkeitä työkaluja kunnille työttömien palvelemiselle.

Leikkaukset voisivat Punakallion mukaan iskeä myös suoraan työllisyyspalveluihin, jolloin vaikutukset kuntien työllisyyteen voivat näkyä jo lyhyemmällä aikavälillä.

Teksti: STT / Aliisa Uusitalo