– Vaikka tulostaso on edelleen kansainvälisesti vertaillen huippua, on suunta väärä ja vaatii välittömän kurssinmuutoksen, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen vaatii.

Tuoreet Pisa-tulokset ilmentävät eriarvoisuuden kasvua. Vanhempien taustan vaikutus oppimistuloksiin on voimistunut ja myös alueelliset erot jyrkkenevät. Erityisen huolestunut OAJ on heikosti osaavien määrän nopeasta kasvusta.

– Tällaiset tulokset ovat selvä uhka työelämästä syrjäytymiseksi. On kohtalokasta, jos syrjäytyminen alkaa jo peruskoulusta. Kehno pohja luonnontieteissä ja matemaattisessa osaamisessa sekä lukutaidossa heikentää menestystä myös seuraavilla koulutusasteilla, ammatillisessa ja lukiokoulutuksessa sekä korkeakouluissa, Luukkainen muistuttaa.

– Tuen tarpeessa olevat oppilaat eivät saa riittävää tukea, kuten erityisopetusta. Tilannetta pahentaa se, että on sattumanvaraista, kuka tukea saa. Samalla tilanteesta kärsii myös ryhmän muiden oppilaiden eli suuren enemmistön opiskelu. Totta kai tämä näkyy oppimistuloksissa.

– He ovat tulevaisuudessa suuressa vastuussa työn ja työpaikkojen luomisessa Suomeen. Heidät on liian kauan unohdettu koulun kehittämisessä, Luukkainen huomauttaa.

OAJ:n mielestä nyt punnitaankin, hylkääkö Suomi lopullisesti koulutuksellisen tasa-arvon. Koulutuksen voimavarat ja laatu riippuvat liiaksi kuntapäättäjistä ja kuntien vaihtelevista taloustilanteista. Esimerkiksi opetuksen ja ohjauksen määrä vaihtelee suuresti kunnasta toiseen.

Valtakunnallinen peruskoulufoorumi on juuri aloittanut työnsä. OAJ:n mielestä sen parlamentaarisen ryhmän pitääkin esittää, miten lainsäädäntö ja rahoitusjärjestelmä turvaavat paremmin tasavertaisen perusopetuksen ja oppimismahdollisuudet koko maassa.

– Koulutuksen perustasta on pidettävä huolta pitkäjänteisesti. Meneillään on sinänsä erinomaisia kehittämishankkeita, mutta irrallisina ja erillisinä ne eivät riitä estämään perustan rapautumista. Koulutuksen perusrahoitus on laskenut dramaattisesti. Leikkaukset esi- ja perusopetuksen perusrahoitukseen kuntien valtionosuuksissa ovat liki kymmenkertaiset verrattuina perusopetuksen kehittämisrahoihin, Luukkainen suhteuttaa.

Juuri uusitun opetussuunnitelman tavoitteet ovat Luukkaisen mielestä hyviä, mutta korkeiden tavoitteiden ja käytännön olosuhteiden välinen ristiriita on liian suuri.

– Koulutuksen arvostusta on lisättävä joka tasolla aina perheistä maan ylimpiin päättäjiin. On tuotava esiin sen merkitys hyvälle elämälle ja osaamiselle. Syvällinen oppiminen vaatii aina ponnistelua ja vaivannäköä. Koulu ei ole pelkästään viihdytyslaitos, vaan sen tehtävänä on opettaa ja vaatia tekemään työtä ja tälle on saatava myös vanhempien tuki, Luukkainen kiteyttää.