Muistin virkistykseksi alla viiden suurimman puolueen tulos ja järjestys kolmen eri median viimeisissä mittauksissa ennen vaaleja:

Yle/Taloustutkimus:

1. SDP 19,0 %
2. Perussuomalaiset 16,3 %
3. Kokoomus 15,9 %
4. Keskusta 14,5 %
5. Vihreät 12,2 %

1. SDP 19,5 %
2. Kokoomus 17,5 %
3. Perussuomalaiset 15,0 %
4. Keskusta 14,4 %
5. Vihreät 12,0 %

1. SDP 19,6 %
2. Kokoomus 17,0 %
3. Keskusta 14,7 %
4. Perussuomalaiset 13,4 %
5. Vihreät 13,3 %

Tuoreimman eli Ylen gallupin mukaan perussuomalaiset olisi siis Suomen toiseksi suurin puolue ja sen kannatus edelleen noususuunnassa. Se ettei yhdenkään puolueen kannatus välttämättä yllä 20 prosentin yläpuolelle olisi historiallista. Vuoden 2011 vaaleissa kokoomus kuittasi vaalivoiton hädin tuskin 20 prosentin yli päässeellä 20,38 % kannatuksella. Vaalien jälkeen pihtisynnytetty Kataisen kuuden puolueen sateenkaarihallitus ei kestänyt koossa täyttä aikaa ja pääministeri Jyrki Katainenkin irtosi Suomesta EU-hommiin 2014.

Mikäli viimeisimmät gallupit realisoituvat myös hyväksytyiksi ääniksi, edessä ovat hallitusneuvottelut, joissa on jotakin yhtäläisyyttä vuoden 2011 tilanteeseen. Tuolloin hallitussopuun päästiin vasta juhannuksen alla kahden kohtalaisen suuren ja kolmen kohtalaisen pienen puolueen kesken. Kolmas kohtalaisen suuri, perussuomalaiset ei hallitusvastuuseen tuolloin lähtenyt.

Kaksi päivää ennen sunnuntain eduskuntavaaleja näyttää siltä, että Suomeen ei tule nytkään yhtään todella suurta, reilusti yli 20 prosentin puoluetta. Hallitusta muodostettaneen 1–3 kohtalaisen suuren ja 1–3 keskikokoisen puolueen pohjalta. Monessa keskustelussa tikun nokassa on ollut perussuomalaiset syystä, että muut puolueet ovat joko suoraan sanoneet tai ainakin liki mahdottomana pitäneet, että perussuomalaiset kelpaisi samaan hallitusseuraan. Toisaalta perussuomalaiset on itse korostanut, että myös sillä on hallitusyhteistyölle ehtoja, joista se ei tingi.

Mistä Jussi Halla-ahon perussuomalaiset ei sitten lopulta tinkisi? Ainakin kesäkuussa 2017 Halla-aho oli sitä mieltä, että ”nykyinen hallitusohjelma ja turvapaikkapoliittinen toimenpideohjelma riittävät perussuomalaisille, mutta edellytämme, että yhdessä sovitusta pidetään tarkasti kiinni”. Lauseen jälkimmäinen osa liittyy maahanmuuttopolitiikkaan, mutta sitä edeltävä kertoo, että Halla-aho oli muiden oikeistojohtajien tavoin valmis sitoutumaan Sipilän hallituksen yleiseen, pienituloisia ja vähäosaisia kurittavaan leikkauspolitiikkaan. Onko syytä uskoa, että näin ei olisi nyt?

SDP-johtoisen hallituksen vaihtoehto on joka tapauksessa jonkinlaisen oikeistohallituksen uusi tuleminen, ovat siinä sitten kokoomus, keskusta tai perussuomalaiset tai ne kaikki. Vaalien jälkeen seura saattaa kelvata puolin ja toisin, kunhan vaalipuhejargon alkaa hellittää. Keskustalegenda Kari Hokkanen ehti jo paaluttaa Demokraatissa perjantaina, että puolueen on syytä lähteä hallitusneuvotteluihin tuloksella kuin tuloksella ja Juha Sipilän johdolla.

Ilta-Sanomat puolestaan väläytti pääkirjoitustasolla asti lauantaina, että ”Tätäkin ehkä mietitään:

Voisiko perussuomalaiset tukea oppositiosta porvaripuolueiden vähemmistöhallitusta?”

Lue lisää: EK:n Häkämies hurjana: Tällainen olisi uusi porvarihallitus – ”Matsi kannattaa ottaa alussa”

Minkälaista starttia voisimme siis odottaa uudelta oikeistohallitukselta, enemmistö- tai vähemmistö-, jos sellainen tulisi?

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies hahmotteli suuntaviivoja viime marraskuussa. Jos maahan tulisi uusi porvarihallitus, se olisi Häkämiehen mukaan ”vastuullisen talouden ja korkean työllisyyden hallitus”, joka tekisi päätökset työmarkkinauudistuksista ja ay-liike vikisisi, Tekniikka ja Talous tulkitsi tuolloin Häkämiehen puheita Hyvinkäällä EK:n seminaarissa.

Häkämiehen mukaan työmarkkinauudistukset kannattaisi tehdä heti kärkeen, eikä vasta vaalikauden lopussa.

”Matsi kannattaa ottaa alussa.”

Luuta kurkkuun siis.

Tai sitten ei. Sunnuntaina Suomen uudesta suunnasta äänestetään. Meillä kaikilla on ääni.