Maalaisliiton pääideologin Santeri Alkion nimi oli jälleen etenkin opposition kansanedustajien huulilla, kun hallitukselta vaadittiin vastausta, onko se unohtanut “köyhän asian”.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman katsoi pääministeri Juha Sipilän (kesk.) myöntäneen eilen, että hallituksen veronkevennyksistä hyötyvät eniten suurituloiset. Kelassa on Lindtmanin mukaan arvioitu, että hallituksen päätökset lisäävät köyhyyttä ja tuloeroja.

– Miten kansakunta pysyy eheänä?, Lindtman kysyi.

– Onko Alkion asia unohtunut? Hän toteaa, ettei köyhän asiaa saa koskaan jättää, Rinne kohdensi Sipilälle.

Pääministeri Sipilä palasi eiliseen, jolloin todettiin, että Rinteen budjetissa vuonna 2015 olisi otettu velkaa vähemmän kuin tänä tai ensi vuonna. Sipilän laskujen mukaan Rinteen budjetissa velkaa otettiin enemmän kuin nyt.

Antti Lindtman syytti pääministeriä lukujen ja laskennan pelisääntöjen vaihtamisesta.

– Kiistatta velkaantuminen on tänä vuonna kovempaa kuin valtiovarainministeri Rinteen aikana.

SDP:n kansanedustaja Pia Viitanen painosti Sipilää lisävelanotosta ja verohelpotusten jakamisista omille “etupiireilleen”.

– Eikö pääministerin olisi aika ottaa pari piirua alkiolaiseen suuntaan niin, ettei köyhää unohdeta.

– Alkio sanoi myös, että on vahvistettava ihmisen itsensä selviytymisen mahdollisuuksia samalla kun hän puhui vahvasta yhteisvastuullisesta. On hyvä, että edellisen kauden tekemättömyydestä pääsemme uudistumisen tielle, keskustan kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä jatkoi.

Juha Sipilän mukaan hänen etupiiriään ovat esimerkiksi eläkeläiset ja pieni- ja keskituloiset yrittäjät. Hän toisti jo eilen kuultua, jonka mukaan työmarkkinajärjestöjen kiky-sopimuksesta seurasi rahaa enemmän suurituloisille. Sitten hallitus Sipilän mielestä korjasi asian ja kohdisti omat veronkevennyksensä pieni- ja keskituloisiin.

– Alkioni kyllä tunnen. Hän toteaa muun muassa, että jos jonkin kansan tuotanto on pienempi kuin kulutus, sen talous menee rappiotilaa kohden … Vahva talous on kaikkein tärkein köyhän ystävä, se takaa pitkässä juoksussa sen, että hyvinvointiyhteiskunta pysytytään säilyttämään, Sipilä lausui.

Antti Rinne sanoi uskovansa pääministerin tuntevan alkionsa. Kela on kuitenkin Rinteen mukaan osoittanut, että Suomessa köyhyys on lisääntymässä eri väestöryhmien kesken.

– Miten itse arvoitte onko hallituksen politiikka reilua tavallista kansaa kohtaan?, Rinne tivasi yhä uudestaan.

Hallituksen yksittäisistä toimista erityistä huomiota sai jälleen yrittäjävähennys ja sen kohdentuminen. SDP on nimennyt yrittäjävähennyksen apteekkarivähennykseksi.

Timo Harakka (sd.) ilmoitti jälleen, että hallitus siirtää yrittäjävähennyksellä häikäilemättä verorahaa omistajille.

– Eduskunnan tietopalvelun mukaan yli puolet rahoista, 70 miljoonaa euroa menee ylimpiin tuloluokkiin…Nostakaa alvin alarajaa, kuten SDP esittää. Miksi ette auta fiksua köyhää yrittäjäksi?, Harakka jatkoi.

Pääministeri Sipilä kertoi yrittäjävähennyksellä haettavan myös sitä, että yksinyrittäjä palkkaisi kaverin ja saataisiin myös työnantajayrityksiä.

Kesken kaiken keskusteluun ponnahti STT:n tuore uutinen eduskunnan tietopalvelun laskelmasta: hallituksen kaavailema yrittäjävähennys suosii eniten ylimpiä tuloluokkia, jossa hyötyjiä olisi yli 70 000, alimmassa tuloluokassa alle 20 000.

Antti Lindtman kysyi, onko pääministeri valmis korjaamaan yritysvähennykseen liittyviä väitteitään.

– Nyt kaikissa päätöksissä eriarvoisuus kasvaa. Tälle on olemassa myös nimi, kylmää politiikkaa. Sitä ei ole sanonut kukaan oppositiosta, sen on sanonut keskustan entinen erittäin arvostettu sosiaali- ja terveyshallinnon osaaja Eeva Kuuskoski, keskustan Eläkeliiton puheenjohtaja. Miten kommentoitte tätä politiikkaa esimerkiksi hänelle, jos ette meille sitä kommentoi?, Lindtman jatkoi.

Sipilä katsoi yhä yrittäjävähennyksen kohdistuvan hyvin pieniin yrityksiin. Hän vetosi vuoden 2014 verotusaineistoon: 75%:lla verotettavaa voittoa tuottavista elinkeinoharjoittajista vuositulos oli alle 30 000 euroa, henkilöyhtiöiden vastaava luku oli 79%

Sipilä myös arveli, ettei eduskunnan tietopalvelussa ole otettu huomioon 30 miljoonan veronkevennystä kaikkein pienituloisimmille.

Kansanedustaja Timo Korhonen (kesk.) ilmoitti Santeri Alkion sanoneen, että vahva julkinen talous on köyhän paras ystävä.

Antti Rinne sanoi edelleen olevansa hämmentynyt pääministerin vastauksesta yrittäjävähennykseen STT:nkin uutisen valossa.

– Vastatkaa nyt siihen kysymykseen, miten te arvioitte hallituksen politiikkaa eriarvoistavuuden näkökulmasta?

Sipilä toi pöytään uusia euromääräisiä lukuja yrittäjävähennyksesta, lähteenä valtiovarainministeriö.

– Jos pannaan 50 000:een raja suurituloisesta, niin silloin tälle ryhmälle kohdistuu – näillä verotiedoilla mitä meillä on tällä hetkellä – 54 prosenttia yrittäjävähennyksestä. Ja jos totaaliaineistosta tarkastellaan yrittäjätuloa saavien joukkoja, niin suurituloisille, siis yli 50 000 euroa, kohdistuu 44 % yrittäjävähennyksestä.

Keskustan kansanedustaja Mikko Kärnä syytti oppositiota vaalityöstä vailla vastuuta.

Pia Viitanen ihmetteli, eikö pääministeri ole lainkaan tutustunut eduskunnan tietopalvelun synkkiin lukuihin.

– Pääministeri, olisiko teillä sydäntä kuunnella näitä köyhiä alkiolaiseen tapaan.

Ben Zyskowicz (kok.) valitti opposition keskittyvän vain tulonjakokysymyksiin.

– Pitää olla myös tuloja, joita jakaa. Kaiken taloudellisen hyvinvoinnin perusta on työnteko ja yrittäjyys. Siihen hallitus tähtää.

Viitaselle Zyskowicz sanoi, ettei taloudellisen hyvinvoinnin perusta ole verotus. Tähän vastasi Antti Rinne:

– Haluan selkästi todeta sen, että SDP:n vaihtoehdossa tämän vuoden talousarvioksi oli veroasteen korotus nolla.

Rinne pyysi jälleen pääministerin arviota selkokielellä siitä, lisääntyykö köyhyys ja kasvavatko tuloerot hallituksen budjettiesityksen mukaan. Sipilä totesi tutusti, että on jouduttu tekemään raskaita päätöksiä. Etuuksia on jouduttu leikkaamaan.

– Varmasti se lyhyellä tähtäimellä näkyy epäsuotuisana kehityksenä, mutta pitkässä juoksussa hyvinvointyhteiskunta pelastetaan vain, jos tämä kohta 10 vuotta jatkunut velaksi eläminen saadaan pysäytettyä, tulot ja menot tasapainoon. Ja siinä tarvitaan menokuria, uudistuksia ja työllisyyttä edistäviä toimia, Sipilä sanoi.