Elinkeinoelämän työnantajajärjestöt ovat katsoneet, että palkanmaksu yrityksissä voidaan katkaista heti, kun työnteko estyy poliittisen lakon vuoksi. Paperiliitto ei ole lakossa, mutta lakko tuntuu myös metsäteollisuudessa, kun tavarakuljetukset ovat seis.

Toisin kuin työnantajapuoli, Paperiliitossa katsotaan, että palkkaa pitää maksaa ensimmäisten seitsemän vuorokauden ajalta, minkä jälkeen työntekijä voi hakea työttömyyskorvausta. Koska UPM ja Stora Enso eivät tätä linjaa allekirjoita ja noudata, vaan työntekijöitä on jalkautettu, Paperiliitto on päättänyt tuesta jalkautetuille.

Liiton puheenjohtaja Petri Vanhala kertoo Demokraatille, että liitto maksaa jalkautetuille viideltä päivältä 100 euroa per päivä jalkautusavustusta. Avustusta saa noin 2 500 henkilöä eli avustussummaksi tulee kokonaisuudessaan noin 1 250 000 euroa.

Hän tulkitseekin, ettei metsäteollisuuden työnantajapuolella vallitse yksimielisyys asiasta.

Viiden päivän tuki tarkoittaa käytännössä sitä, että tuki maksetaan yhden seitsemän päivän viikon osalta.

– Tämä on ihan normaali käytäntö.

TEOLLISUUSLIITTO on katsonut, että työnantajien ohjeistus palkanmaksun välittömästä keskeyttämisestä on työntekijöitä vastaan suunnattu työtaistelutoimenpide, työsulku.

Vanhala ennakoi, että Paperiliitto vie päätöksen palkanmaksun keskeyttämisestä oikeuteen. Paperiliiton hallitus ei ole kuitenkaan tehnyt päätöstä tästä. Vanhala arvioi, että ay-liikkeessä pohditaan asiaa laajemmin.

Työministeri Arto Satonen (kok.) tapasi eilen SAK:n puheenjohtajaa Jarkko Elorantaa ja Suomen Yrittäjien toimitusjohtajaa Mikael Pentikäistä. Kyseessä oli yritys neuvotella paikallisesta sopimisesta ja saada samalla sitä kautta SAK palaamaan neuvottelupöytään työmarkkinamallista ja pysäyttämään lakot.

Eloranta esitti eilen Satoselle, että hallitus turvaisi minimityöehdot takaamalla työehtosopimusten yleissitovuuden seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi.

– Niin ministeri Satonen kuin perussuomalaisetkin ovat sanoneet, että Säätytalolla (hallitusneuvotteluissa) ei ole ollut esillä yleissitovuuteen koskeminen. Nyt olisi vain varmistettu, että siihen ei kosketa. Ministeri Satosen mieli muuttui välittömästi siihen, että yleissitovuutta ei voida jäädyttää. Sieltä ehkä paljastui se, että loppujen lopuksi niiden halu on nimenomaan romuttaa yleissitovuus, Petri Vanhala sanoo.

Satonen sanoi Ylen Ykkösaamussa syyskuussa, että yleissitovuus on osa Suomen järjestelmää.

– Sitä ei lähdetä haastamaan, se olisi niin iso muutos, että sellaiseen ei ole tarkoitus lähteä, vaan tehdään näitä täsmennettyjä muutoksia työlainsäädäntöön, Satonen totesi.

Perussuomalaisten hallitusneuvottelija on taasen sanonut, että kokoomus halusi romuttaa yleissitovuutta, mutta sitä ei romutettu.

VANHALA ennakoi, että työnantajapuoli olisi valmis kohtaamaan lakkoja siihen asti, kunnes lakkojen rajoittamiset tulevat voimaan.

– Ainakaan mitään merkkiä ei ole olemassa, etteivät olisi valmiita.

Eduskunnasta kantautuneiden tietojen mukaan kokoomus yrittää nopeuttaa työrauhalainsäädännön käsittelyä niin, että lainmuutokset saataisiin voimaan jo vappuna.

Vanhalan mukaan järkevää keskusteluyhteyttä ei työmarkkinakentällä tällä hetkellä näytä olevan.

– Se on suuri harmi. Kyllä niin EK:n kuin hallituksenkin pitäisi vain kylmästi rakentaa rauhaa, mutta sitä ei nyt sieltä löydy. SAK on esittänyt jo monia vaihtoehtoja tähän tilanteeseen.

Satosen eilisen neuvotteluyrityksen Vanhala tulkitsee yritykseksi pelata huonoa korttia jonkun käteen – käytännössä SAK:n, vaikka hän ei sitä haastattelussa mainitse.

– Ei hallituksen puolella ollut mitään aitoa yritystä.

– Tässä puhutaan aika paljon myös vientiteollisuudesta ja vientimalleista. En tiedä, onko valtiosihteeri Nykänen, ei hän ainakaan ole Paperiliittoa tavannut, mutta ei varmaan meidän vuorineuvoksiakaan. Jalkautushan iskee nyt kaikista koviten metsäteollisuuteen. En usko, että Nykänen on käynyt edes heidän juttusillaan. Ei siellä ole mitään halua ratkaista tätä ongelmaa.

Arto Satosen valtiosihteeri Mika Nykänen on kiertänyt läpi työmarkkinakentän edustajia, jotta neuvottelut vientivetoisesta työmarkkinamallista voisivat lähteä uudestaan liikkeelle.