Palkittu politiikan aikakauslehti.
Katso hinnat!

Toimituksen kommentit

12.2.2026 17:00 ・ Päivitetty: 12.2.2026 17:29

Perussuomalaisten surkea ministerionni jatkuu

HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA
Kaikki eivät yllättyneet Kaisa Juuson erosta.

Suomen poliittinen historia tuntee tähän asti kolme perussuomalaista sosiaali- ja terveysministeriä. Heistä kaksi on jättänyt tehtävänsä kesken ja yksi erosi ministerinä ollessaan puolueesta.

Rane Aunimo

Demokraatti

Perussuomalaisten surkea ministerionni sai torstaina jatkoa, kun Kaisa Juuso ilmoitti erostaan. Sairauslomalle jäänyt Juuso ei ratkaisuaan kommentoinut tiedotteen paria lausetta enempää, joten vielä emme tiedä, mitkä syyt lopulta johtivat tehtävästä luopumiseen.

Juuso on ollut silmin nähden kovilla, eikä häntä ole mediankaan ollut aina helppo tavoittaa. Oppositio on syyttänyt ministeriä vastuun pakoilusta.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra vannotti joka tapauksessa medialle, että ratkaisu oli Juuson oma.

TAPAUS palauttaa mieleen perussuomalaisten aiemmat ministerivalinnat.

Kun puolue ensimmäisen kerran pääsi hallitukseen vuonna 2015, sosiaali- ja terveysministeriksi valikoitui lappilainen, laajasti kokemattomana pidetty Hanna Mäntylä.

Mäntylä luopui tehtävästä vain vähän yli vuoden jälkeen perhesyihin vedoten ja oli myöhemmin otsikoissa monessa negatiivisessa mielessä.

Lisää aiheesta

Vahingosta yritettiin viisastua ja Mäntylän seuraajaksi valittiin sairaanhoitajataustainen Pirkko Mattila. Juusosta ja Mäntylästä poiketen Mattila jatkoikin kyllä ministerinä hallituskauden loppuun, mutta perussuomalaisten harmiksi eri puolueessa.

Mattila oli näet yksi kapinallisista, jotka Jussi Halla-ahon puheenjohtajaksi nousun jälkeen irtautuivat perussuomalaisista uuden sinisen tulevaisuuden edustajiksi.

Mattila yritti paluuta eduskuntaan vielä 2023, mutta tällä kertaa keskustan ehdokkaana.

PUHEENJOHTAJA Purra ei vielä torstaina halunnut tarkemmin avata, kuka Juuson korvaaja on. Ajatusta tämän henkilöstä Purralla kuulemma jo on.

Perussuomalaisten sisältä arvioitiin puolestaan Demokraatille, että sote-taustaa tärkeämmäksi valinnassa voi nousta ”kyky pärjätä Sannille (Grahn-Laasonen, kokoomuksen sosiaaliturvaministeri) ja ministeriön virkamiehille”. Arvio viittaa kokoomuksen ja Grahn-Laasosen asemaan sosiaali- ja terveysministeriön tosiasiallisina johtajina.

Jos näin käy, valinta ei ehkä kohdistu esimerkiksi perussuomalaisten sosiaali- ja terveysvaliokuntavastaavaan, kätilötaustaiseen Pia Sillanpäähän.

Voisiko halua ja vetoa olla vaikkapa sanavalmiina ja röyhkeänäkin poliitikkona tunnetulla kokoomustaustaisella Wille Rydmanilla, jolta ministerikokemusta jo löytyykin ja vieläpä tältä kaudelta?

Laulun sanoin: ans kattoo nyt.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

Demokraatti.fi

Tilaa Demokraatti

Demokraatti on politiikkaan, työelämään ja kulttuuriin erikoistunut aikakauslehti, joka on perustettu Työmies-nimellä vuonna 1895.

Kaikki ei ole sitä miltä näyttää.

Tilaa demokraatti →
2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE
KIRJAUDU