Turva – Hymy

”Rintamalinja, taistelu, marssi” – Rinteen käyttämää siteerausta puolustanut Liisa Jaakonsaari ei halua luopua näistäkään sanoista

Kuva: Kari Hulkko
Liisa Jaakonsaari katsoo SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen joutuneen ikään kuin ukkosenjohdattimeksi sisällissodasta syntyneelle keskustelulle. "Moni toimittaja sanoi, ettei voi koskaan piiloutua jonkun työttämän sanomisen taakse, mutta kyllähän tämä menee kummalliseksi, jos pitäisi alkaa vääristellä työttömän sanoja", Jaakonsaari sanoo.

Keskustelu Antti Rinteen siteeraamista työttömän sanoista on jatkunut muutaman päivän. Viimeksi tänään Helsingin Sanomat tarttui asiaan pääkirjoituksessaan.

– Olen saanut palautetta, jossa ihmiset ovat sanoneet, että hallituksen politiikka tuntuu siltä, että halutaan laittaa työttömät polvilleen ja antaa heille niskalaukaus, Rinne sanoi Aamulehdelle, minkä jälkeen keskustelu työttömien aktiivimallista lipesi puheeksi sisällissodasta.

Sodasta Rinne ei sinänsä itse puhunut mitään, vaan asia liitettiin keskusteluun sosiaalisessa mediassa. Sitä nosti esiin myös muun muassa sinisten ryhmäpuheenjohtaja Simon Elo.

– Kun sisällissodasta on kulunut sata vuotta niin tuntuu tyrmistyttävältä ja vaaralliselta, että sosialidemokraattien puheenjohtaja käyttää tällaisia mielikuvia millään tasolla, Simon Elo kiiruhti tiedottamaan.

Vihreiden kansanedustaja Ville Niinistö oli Twitterissä samoilla linjoilla. Hänestä Rinteen kannanotto ”ei ollut hyvin harkittua, vieläpä raskaan sisällissodan 100-v muistovuonna”.

Niinistön ja Elon kommentit sisältävät käytännössä kehotuksen suodattaa poliittista retoriikkaa, kun on käynnissä sisällissodan muistovuosi.

Tänään Helsingin Sanomat pääkirjoituksessaan jopa opasti Rinnettä, miten hänen olisi pitänyt puhua:

”Jos Rinne halusi viitata sisällissotaan, yleisluontoinen viittaus olisi voinut toimia paremmin, esimerkiksi näin: ’Monella kansalaisella ovat tulleet mieleen sisällissotaan johtaneet tapahtumat'”, lehti kirjoitti.

”Suoraan sanoen hurskastelua.”

SDP:n europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari on puolustanut Rinteen käyttämää, työttömältä kuulemaa tunnetta kuvaavaa sitaattia.

– Rinne kuvasi hyvin niitä tuntoja, joita on ihmisten mielissä, Jaakonsaari sanoo nytkin Demokraatille.

Esimerkiksi Ville Niinistön puheita hän pitää ”suoraan sanoen hurskasteluna”.

– Voi sinänsä olla hyvä keskustelunaihe joskus se, kannattaako sotaretoriikkaa ylipäänsä käyttää. Jos tullaan siihen tulokseen, että ei, aika monet sanat jäävät käyttämättä kuten taistelu, marssiminen, rintamalinja ja strategia. Kieli kyllä köyhtyisi todella paljon, Jaakonsaari sanoo eikä itse kannata näistä sanoista luopumista.

Hän ei myöskään osta ajatusta, jossa sisällissodan muistovuonna pitäisi jotenkin ”pyhäkoulumaisesti” varoa poliittista retoriikkaa yleensä.

– Päinvastoin voi ajatella, että nyt voi tämän vuoden aikana vielä enemmän rehellisesti kertoa asioista ja jokainen voi tulla omasta kuplastaan pois. Juuri nyt pitää puhua.

– Olen vähän ihmetellyt, että nyt on noussut sellainen ajattelutapa, että poliittisista eroista puhumista pitäisi välttää, kun sitä päinvastoin pitäisi tehdä. Ei pidä väkisin tehdä ristiriitaa, mutta hakea aidon keskustelun kautta yhteisiä tekijöitä. Jotta puhe on kiinnostavaa, pitää käyttää myös metaforia, vaikka joskus voi tulla virheitäkin. Yleinen hyssyttely on aika passé, sille ei ole oikein mitään perusteita.

”Hyssyttely on väärä strategia juuri nyt.”

Helsingin Sanomien pääkirjoituksen mukaan vaalien voittamiseksi tarvitaan liikkujien äänestäjien kannatusta, jota ei saavuteta jyrkällä retoriikalla. Jaakonsaari kuitenkin huomauttaa, että juuri metaforilla ja tietynlaisella kärjekkyydellä voidaan tuoda myös politiikan eroja ihmisten tietoisuuteen.

Pelkkä kärjistäminen ei Jaakonsaaren mukaan kuitenkaan kuulu kuvaan, vaan puhutuissa asioissa pitää olla todellisuus takana.

– Ja nyt oli todellisuus takana, joku työtön oli oikeasti käyttänyt ilmausta, koska hän kokee asemansa niin uhattuna ja nöyryytettynä. Tätä tunnelmaa oli tärkeätä kuvata.

Jaakonsaaren mukaan puhetta aktiivimallista ja työttömien kohtelusta ei mitenkään edistä se, että aletaan tarttua yhteen sanaan ja viemään keskustelua muualle.

– Nytkin on ihan oikeasti eriarvoisuuden kasvun merkkejä Suomessa, Euroopassa ja maailmalla. Se synnyttää katkeruutta.  On luvattu ihmisille liikaa, sitten kun lupaukset eivät toteudu, syntyy suurta pettymystä. Hyssyttely on väärä strategia juuri nyt, vaikka riitaa ei pidä haastaa tai väkisin eroja etsiä.

”On tällainen psykologinen hetki nyt.”

Europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari kokee myös, että SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on tällä hetkellä mediassa erityisen suurennuslasin alla.

– Jos tämän (niskalaukaus-asian) olisi sanonut joku muu, ei siihen olisi kukaan reagoinut – jos vaikka Simon Elo tai Ville Niinistö olisi sanonut. On tällainen psykologinen hetki nyt, että Rinnettä tarkkaillaan.

– On myös ylikriittistä suhtautumista ylipäätään sosialidemokratiaan. Nytkin kun kannatus on nousussa, joka kolumnisti lähtee suurin piirtein siitä, että puolue on pyyhkiytymässä pois poliittiselta kartalta. Tällainen on perusfiilinki ja sille fiilingille haetaan argumentteja ja etsitään virheitä, Jaakonsaari katsoo.

– Nyt vähintä mitä toivoo on se, että demarit eivät tähän itse lähde mukaan. Se on vain ajan henki nyt, mutta se voi muuttua ja todennäköisesti muuttuu aika pian, hän jatkaa.

”Kuolemankaan tilanteessa ei annettu armoa.”

Tänä vuonna 2018 tulee siis kuluneeksi 100 vuotta Suomessa käydystä sisällissodasta.

Liisa Jaakonsaari pitää hyvänä ja tärkeänä, että sisällissodasta puhutaan tänä vuonna paljon. Samalla kun siitä puhutaan, täytyy Jaakonsaaren mukaan etsiä sovintoa, pitää sitä näkökulmaa mielessä.

– Sovintoa syntyy vasta silloin, kun asioista on puhuttu niiden oikeilla nimillä. Kun puhutaan sisällissodasta ja uhreista, silloin on sovinnon etsiminen ja tragedian ymmärtäminen tärkeintä.

Vielä 1990-luvulla Jaakonsaari kertoo saaneensa paljon yhteydenottoja, joissa haluttiin kertoa omaa perhettä ja sukua kohdanneesta tragedia, josta oli vaiettu vuosikymmeniä.

– Oli yllättävän paljon sellaisia yhteydenottoja, joissa vanhat ihmiset herkässä tilanteessa itkivät esimerkiksi sitä, että papit eivät olleet siunanneet hänen isäänsä tai isoisäänsä, joka oli punikki.

– Jos kuvittelee, että on ollut muutenkin syrjitty ja sitten vielä, että kuolemankaan tilanteessa ei annettu armoa, haavoista oli tullut syviä.

Jaakonsaari toteaa, että tätä nykyä Suomessa on tehty paljon hyviä kirjoja ja tutkimuksia sisällissodasta. Tänä vuonna teemasta on luvassa muun muassa paljon seminaareja, kirjoja ja keskusteluja. Jaakonsaari odottaa vuodelta hyvää.

– Luulen, että tästä tulee sellainen tervehdyttävä vuosi Suomen historiassa. Aion itsekin Oulussa järjestää jotain historiapainotteista tilaisuutta, jossa käsitellään sisällissotaa. Luulen, että tästä tulee sovinnon ja rehellisyyden ja häpeän poistumisen vuosi.

——-

Demokraatti haastatteli Jaakonsaarta tänään päivällä. Sen jälkeen illalla Antti Rinne on päivittänyt Facebookiin niskalaukaus-siteerauksen taustoista.

”Nyt on selityksen paikka” – Rinne vaatii Sipilältä selitystä Lindströmin puheille yleissitovuudesta: Onko tämä hallituksen virallinen kanta?

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kuvattuna eduskunnassa.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne vaatii pääministeri Juha Sipilää kertomaan hallituksen kannan yleissitovuuteen ja irtisanomissuojaan. Työministeri Jari Lindström (sin.) antoi MustReadin haastattelussa ymmärtää, että edessä on keskustelu työehtosopimusten yleissitovuudesta ja irtisanomissuojasta.

– Kuinka paljon työministeri haluaa leikata suomalaisten palkkoja? Onko tämä hallituksen virallinen kanta? Pääministeri Sipilä piileksi työttömiä rankaisevan aktiivimallin kohdalla liian pitkään. Sama peli ei vetele enää. Sipilän on kerrottava suoraan, aikooko hallitus kajota yleissitovuuteen ja irtisanomissuojaan. Nyt on turha leikkiä kuurupiiloa. Nyt on selityksen paikka, Rinne vaatii tiedotteessa.

Rinne sanoo, että Sipilän hallituksen aikana palkansaajia ja työttömiä on kuritettu kohtuuttomasti.

– Pakkolaeista tunnettu Sipilän hallitus on heikentänyt ihmisten toimeentuloa. Lomarahoja on leikattu. Taloustilanteen aiheuttama lasku on maksatettu pieni- ja keskituloisilla palkansaajilla ja työttömillä ihmisillä. Työttömien rankaisumalli ei olekaan viimeinen asia, vaan lisää on tulossa. Nyt työministeri puhuu yleissitovuuteen ja irtisanomissuojaan koskemisesta. Sipilän on vihellettävä peli poikki, Rinne vaatii.

Rinne huomauttaa, että SDP on useaan otteeseen esittänyt vaihtoehtoja hallituksen talouspolitiikalle ja tarjonnut keinoja parantaa työllisyyttä.

– SDP:n yksi tärkeimmistä tehtävistä on palauttaa suomalainen luottamusyhteiskunta takaisin. Yksi konkreettinen esimerkki on se, että työllisyyttä voidaan parantaa ilman, että työttömiä rangaistaan. Siksi SDP on luvannut, että perumme työttömiä rankaisevan aktiivimallin ja uudistamme työllisyyspolitiikkaa niin, että työttömiä tuetaan ja autetaan. Se on pohjoismainen tapa hoitaa työllisyyttä.

Keskustelua aiheesta

Pitäisikö olla huolissaan? – Mihin katosi Petteri Orpo?

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Mihin katosi Petteri Orpo?

Mieltäni on kaihertanut jo pidempään kysymys, mihin on kadonnut kokoomuksen johtotähti, varapääministeri ja puheenjohtaja Petteri Orpo? Hän on ollut jo pitempää hiljaa kuin…niin no hienommin ilmaistuna…kuin pissi housuissa.

Ensin ajattelin syyksi vuodenaikaa, olihan joulu ja mielelläni sallin poliitikoillekin joululoman. Mutta nyt on kohta jo helmikuu ja hiljaisuus jatkuu. Tähän huopatossutehtaan haalausporukkaan ovat yhtyneet muutkin kokoomuslaiset valtuutetusta kansanedustajiin ja ministereihin.

Ihmetykseni vain lisääntyi, kun huomasin presidentinvaalien olevan ihan ovella. Kokoomukselta ei ole tullut viime aikoina yhtään kannanottoa, jossa olisi pohdittu näihin vaaleihin liittyviä teemoja. Ei ulkopolitiikkaa, ei nato-kannanottoja. Ei siis mitään.

Orpolle riittää, että kansanliikkeen sitoutumaton ehdokas vetelee omia linjojansa.

Toisaalta luulisi, että gallupeissa maan suurimmalla puolueella olisi ollut edes jotain sanottavaa vaikkapa presidentin tehtävistä. Vaalithan ovat kuitenkin vain joka kuudes vuosi.

Vai haluaako kokoomus, että presidentin tehtävistä keskustellaan vasta sitten, kun sen entinen puheenjohtaja ei ole ehdolla?

Kysymykseen ei vastaa kukaan. Kokoomus näyttelee kuollutta.

 

 

 

 

 

 

Heinäluoma – Maailma minuutissa: Nämä neljä tekijää ovat Suomen Nato-kannan takana

Kuva: Pekko Korvuo

Kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd.) tarttuu tällä viikolla Ruotsin Sälenissä pidetyn turvallisuuskonferenssin käynnistämään Nato-keskusteluun. Tviitin murtajassa puolestaan pohditaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin terveyttä.

Videon kuvaajana sekä editoijana toimii Pekko Korvuo.

Tarja Halonen: Äänestäminen on erinomainen tapa kunnioittaa sadan vuoden itsenäisyyttä

Kuva: Kari Hulkko
Viime eduskuntavaaleissa Tarja Halonen äänesti ennakkoon Helsingin kaupungintalolla.

Presidentti Tarja Halonen kehottaa Twitterissä kansalaisia käyttämään äänioikeuttaan.

Äänestäminen on tietysti aina tärkeää, ja nyt se on samalla erinomainen tapa kunnioittaa käytännössä Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä.

Ensimmäisen kierroksen ennakkoäänestys jatkuu 23.1. saakka.

Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 28. tammikuuta.

Ministeri äimän käkenä: ”Olen erittäin yllättynyt väitteestä, että siniset olisi lähes torpannut perhevapaaneuvottelut”

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila (sin.) painottaa, että perhevapaaneuvottelut ovat vielä kesken. HS uutisoi tänään, että ”sinisten leirissä hanketta pidetään jo lähes kuopattuna”.

– Olen erittäin yllättynyt väitteestä, että siniset olisi lähes torpannut perhevapaaneuvottelut. Neuvotteluthan ovat vielä kesken ja toteuttamiskelpoista mallia etsitään.

Mattilan mukaan siniset haluaa saada perhevapaauudistuksen maaliin siinä missä muutkin hallituspuolueet.

– Joitain uudistuksia on tarpeen tehdä. Sovitut reunaehdot ovat toki tiukat.

Kaikkea ei muuteta lainsäädännöllä.

Hän pitää työnantajien roolia merkittävänä, kun keskustellaan miesten jäämisestä perhevapaille.

– Meillähän on jo joustoja perhevapaiden käytössä. Kotihoidontuella lasta voi hoitaa kumpi tahansa vanhemmista kolmevuotiaaksi asti.

Mattila toivoo työelämään enemmän joustoa ja myönteisempää suhtautumista osa-aikatyöhön ja lyhyempään työviikkoon.

– Ja tietenkin myönteisempää ja kannustavampaa otetta isien mahdollisuuteen perhevapaiden käyttöön. Kaikkea ei muuteta lainsäädännöllä. Meille ensisijaista on, että perheiden vapaus päättää vapaiden käytöstä säilyy.

Siniset tekee ministerin mukaan parhaansa, että hallitus pääsee perhevapaauudistuksesta soputulokseen.