Tiedotteessa painotetaan, että myös työelämä hyötyy eri-ikäisistä työntekijöistä.

Selvityksen mukaan työllistymistä heikentävät ennen kaikkea työelämän rakenteet, ikäsidonnaiset oletukset ja työnhaun muuttuneet pelisäännöt, eivät konkareiden omat kyvyt. Selvitys tarjoaa konkreettisia toimenpide-ehdotuksia työnantajille, työnhakijoille ja työllisyyspalveluille.

– Ikääntyneissä työntekijöissä on yhtä paljon eroja kuin missä tahansa ikäryhmässä. Motivaatio ja osaaminen ovat olemassa. Nyt tarvitaan uusia rakenteita, jotka mahdollistavat monimuotoisemman työn tekemisen sekä asenteita, jotka mahdollistavat tämän potentiaalin hyödyntämisen, raportin kirjoittajat tiivistävät.

Vaikka tilastot Suomessa osoittavat työllisyyden kehittyvän myönteisesti, tilanne on ikääntyneiden työllistymisen osalta hyvin erilainen kuin esimerkiksi Tanskassa.

Konkarit töihin! -hankkeen selvityksessä haluttiin ymmärtää konkareiden työllistymiseen liittyviä ilmiöitä laajojen haastattelujen avulla. Työnantajien lisäksi haastateltiin työnhakijoita, työllistyneitä konkareita, työllisyyspalveluiden asiantuntijoita sekä henkilöstöpalveluorganisaatioita.

SELVITYKSEN mukaan konkareiden parempi työllistyminen edellyttää työelämältä joustavuutta ja valmiutta muokata tehtäviä, työaikaa ja -kuvaa elämäntilanteisiin sopiviksi.

Työurista huolehtiminen, jatkuvan oppimisen mahdollistaminen ja koulutuksiin osallistuminen työajalla edellyttävät työnantajilta ikäjohtamista ja panostusta teknologiaosaamisen päivittämiseen.

– Myytti ikääntyneistä työntekijöistä ”kalliina ja tehottomina” tai se, että työntekijöiden työpanos heikkenisi iän karttuessa, ei saa tukea tutkimusaineistosta. Ikääntyvissä työntekijöissä on yhtä paljon vaihtelua kuin eri sukupolvien välillä.

– Ammatillista osaamista ja motivaatiota löytyy. Konkareiden sitoutuminen työpaikkaan ja kokemuksen tuoma rauhallisuus, joustavuus sekä kyky toimia mentorina nuoremmille tuovat merkittäviä hyötyjä eri-ikäisistä työntekijöistä koostuvaan työyhteisöön, raportissa painotetaan.

SELVITYS nostaa esiin myös työllisyyspalvelujen kehittämistarpeet. Työnhakijoiden haasteet tulisi erottaa selkeämmin toisistaan: työnhakutaitojen puute ei ole sama asia kuin puutteet ammatillisessa osaamisessa tai sosiaalisissa taidoissa.

– Konkarit itse kaipaavat erityisesti tukea oman osaamisensa sanoittamiseen ja näkyväksi tekemiseen. Videohaastattelut, sähköiset hakujärjestelmät ja osaamisen näkyväksi tekeminen vaativat ohjausta.

– Työnhaun vaikeutuminen heikentää helposti itsearvostusta. Se voi johtaa osaamisen aliarvioimiseen ja hakeutumisen tehtäviin, jotka eivät vastaa omaa ammattitaitoa, raportissa kommentoidaan.

NYKYISTEN työllisyyspalvelujen rakenne, jossa henkilöasiakkaita ja työnantaja-asiakkaita palvelevat eri asiantuntijat, heikentää selvityksen mukaan työnhakijoiden ja työpaikkojen kohtaantoa.

Työnhakijat tunnetaan, mutta ei toimialojen tarpeita. Toimialat tunnetaan, mutta ei työnhakijoiden potentiaalia.

– On vaarana, että rakenteellisten valintojen myötä henkilöasiakkaita välitetään palveluihin, ei työpaikkoihin. Henkilöasiakaspalvelussa tunnetaan työnhakijat mutta ei toimialojen kehitystä, ja työnantaja-asiakaspalvelussa tunnetaan toimialat mutta ei hakijoiden potentiaalia. Hyviä kokeiluja on, mutta ne eivät ole juurtuneet pysyväksi toiminnaksi.

Ratkaisuksi selvityksessä nostetaan esiin Tanskan case management -malli, jossa sama asiantuntija tuntee sekä työnhakijat että työnantajat. Malli on osoittautunut tehokkaaksi erityisesti ikääntyneiden työllistymisen tukemisessa.

IKÄSYRJINTÄ nousi selvityksessä selvästi esiin, mutta samalla tuotiin esiin konkareiden omia asenteita. Ajatus ”nuorille pitää antaa tilaa” on osin sisäistetty, ja sitä vahvistetaan myös työnhaun palveluissa.

– Asenteet, uskomukset ja virheelliset käsitykset istuvat sitkeässä. Eräs haastateltava konkarimies pohtikin kannattaako oikeasti palkata nuori, joka vaihtaa työpaikkaa noin kolmen vuoden välein – vai sitoutunut konkari, jolla on paljon kokemusta ja kokonaisuuksien hahmottamisen taitoja, raportissa sanotaan.

Selvitys haastaa myös työnhaun ja työelämän ihanteita. Työnhaku ja rekrytointi suosii usein ekstrovertteja ja itsensä aktiivisesti markkinoivia työnhakijoita, mikä herättää kysymyksen siitä, omaksuuko suomalainen työelämä amerikkalaistyyppistä myyntikulttuuria – ja ketkä jäävät sen ulkopuolelle.

– On selvää, että suomalaisessa työelämässä konkarien potentiaali on laajalti hyödyntämättä.