Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

STTK esittää yt-lainsäädännön uudistamista – “Tulisi säätää kokonaan uusi laki työpaikan toiminnan kehittämisestä”

STTK perustelee kokonaisuudistusta sillä, että nykyistä lakia ei pienillä sirpalemaisilla uudistuksilla tai pelkällä asennemuutoksella saada käytännössä toimivaksi. Keskusjärjestön puheenjohtaja Antti Palola esitteli yhteistoimintalainsäädännön uudistamista tänään Helsingissä.

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK esittää yhteistoimintalainsäädännön kokonaisuudistusta. Tavoitteena on merkittävä rakenteellinen uudistus, joka muodostuu kahdesta kokonaisuudesta.

Toisen kokonaisuuden muodostaisi laki yritystoiminnan muutoksista (nykyisen yt-lain luvut 6-8: tuotannon uudelleenjärjestelyt, liikkeenluovutus ja työvoiman vähentäminen), jonka sisältö säilyisi pääosin entisellään tai siirrettäisiin osaksi työsopimuslakia.

Toinen kokonaisuus muodostuisi jatkuvan vuoropuhelun ja aidon yhteistoiminnan, työhyvinvoinnin edistämisen sekä osaamisen kehittämisen teemoista. Niiden osalta tulisi säätää kokonaan uusi laki työpaikan toiminnan kehittämisestä, sitä koskevista oikeuksista ja velvollisuuksista. Uuden lain soveltamisala ulottuisi kaikille työpaikoille ja sektoreille.

STTK:n hallitus hyväksyi tänään yhteistoimintalainsäädännön uudistamiseen liittyvät järjestön tavoitteet. STTK-laiset liitot ovat yhtä mieltä siitä, että nykyinen yt-laki ei käytännössä toimi ja on tullut tiensä päähän.

Työpaikoilla koetaan vahvasti, että vaikutusmahdollisuudet ja keskustelu ylimmän johdon ja henkilöstön välillä on heikkoa.

Yhteistoiminnan nykytila työpaikoilla on STTK:n arvioiden mukaan yleisesti heikko. Tätä vahvistaa STTK:n hiljattain teettämä kansalaistutkimus. Sen perusteella reilusti yli puolet suomalaisista (57 prosenttia) kokee, että omalla työpaikalla ei edistetä lainkaan tai edistetään melko huonosti suunnitelmallista työssä jaksamista ja työhyvinvointia.

Jopa 42 prosenttia vastasi, että kokee työnantajansa tarjoavan melko huonosti tai ei lainkaan mahdollisuuksia osaamisen ja ammattitaidon kehittämiseen. Tiedonsaanti on usein myöhään ajoitettua, suppeaa ja valikoivaa. Työpaikoilla myös koetaan vahvasti, että vaikutusmahdollisuudet ja keskustelu ylimmän johdon ja henkilöstön välillä on heikkoa.

Lisää aiheesta

STTK perustelee kokonaisuudistusta sillä, että nykyistä lakia ei pienillä sirpalemaisilla uudistuksilla tai pelkällä asennemuutoksella saada käytännössä toimivaksi. Tätä on yritetty jo kymmenen vuotta edellisen kokonaisuudistuksen jälkeen eikä laki vastaa tarkoitustaan.

Jutun kuva on vaihdettu klo 13.35.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE