Ulkomaat
13.3.2017 16:13 ・ Päivitetty: 13.3.2017 17:12
Suomalaisen koulutusihmeen myytti horjuu Saksassa – ”Kadonneen sukupolven lapset ovat tulleet Pisa-ikään”
Saksan suurimpiin viikkolehtiin lukeutuvan Die Zeitin mukaan suomalaisen koulutuksen menestystarinan myytti murtuu.
Die Zeit kertoo Suomen koulutusihmeen hiipumisesta tuoreen numeronsa laajassa artikkelissa. Se on otsikoitu Ende des Bildungswunders (Koulutusihmeen loppu).
Vuonna 2000 Suomen koulumaailma näytti Saksasta katsoen esikuvalta: 15-vuotiaat osasivat Pisa-tulosten mukaan lukea paremmin kuin muiden OECD-maiden oppilaat, ensimmäinen sija matematiikassa ja luonnontieteissä. Suomi oli kärkikastia, Saksa keskinkertaista tasoa.
Kaikki koulutusasiantuntijat Saksassa katsoivat kohti Suomea, vierailivat ja tutustuivat malliin.
Näin ei enää ole.
Die Zeit toteaa, että uusimpien Pisa-tulosten mukaan vuonna 2015 suomalaiset 15-vuotiaat olivat huomattavasti huonompia kuin vuoden 2000 oppilaat matematiikassa ja lukemisessa.
Suunta on siis muuttunut. Mikä teki Suomesta aiemmin niin hyvän? artikkelissa kysytään.
Lisää aiheesta
Ja vastataan: kokopäiväinen peruskoulu ja vahva oma identiteetti.
Jutussa kehutaan Suomessa tehtyjä koulutusreformeja 1970-luvulta pitkälle 1990-luvulle.
Ensimmäisiä suomalaisen herättämiä mielikuvia on Pisa-tulokset – Mika Häkkisen, pimeyden ja Jari Litmasen ohella.
Artikkeliin haastatellun kriittisen saksalaistutkijan mielestä koulumenestys kuitenkin onnistui – ei uudistusten ansiosta vaan niistä huolimatta.
Tätä päivää lähestyttäessä lehti nostaa esiin Unicef-tutkimuksen, jonka mukaan missään muussa OECD-maassa ei mennä niin vastahakoisesti kouluun kuin Suomessa.
Mistä johtuu tulosten huonontuminen vuodesta 2006 eteenpäin?
Zeit-lehti painottaa muutoksia suomalaisessa yhteiskunnassa, koulun seinien ulkopuolella.
1990-luvun lama jätti monet työttömiksi. Lehti muistaa myös Neuvostoliiton hajoamisen Suomelle tuomat taloudelliset vaikeudet.
– ”Kadonneen sukupolven” lapset ovat pari vuotta sitten tulleet Pisa-ikään ja kärsivät motivaatio-ongelmista, sillä he eivät ole saaneet positiivisia esikuvia.
Maahanmuuttajalasten määrän nousu näkyy myös tuloksissa. Monikulttuuristen lasten ”ei-taaksejättäminen” ei onnistu yhtä hyvin kuin kantasuomalaisten.
Lehti myöntää, että kaikki tämä on spekulaatiota, koska Pisa-tulokset eivät kerro tulosten syistä.
Mitä tästä voidaan oppia?
Die Zeitin mielestä suomalaisen koulutussysteemin hypetys oli liioiteltua.
– Monet vaikuttuivat helposti näkyvistä, pinnallisista syistä.
Ainakaan Christine Sälzer, PISA-teamin johtaja Münchenistä, ei ole menettänyt uskoaan:
– Inspiraatiota kannattaa ehdottomasti vielä etsiä, hän vakuuttaa.
Positiiviset mielikuvat elävät yhä.
Suomalainen ”koulutusihmeen myytti” elää ja voi hyvin ja istuu tiukassa saksalaisessa mielessä. Heikentyneet Pisa-tulokset eivät ole vielä iskostuneet saksalaisten arkipäivään.
Ensimmäisiä suomalaisen herättämiä mielikuvia on aina Pisa-tulokset – Mika Häkkisen, pimeyden ja Jari Litmasen ohella. Monet tuntuvat ihailevan erityisesti suomalaisten kielitaitoa.
Dramaattisesta ilmapiirin muutoksesta ei siis voida puhua. Positiiviset mielikuvat elävät yhä.
Muutos mielissä ja asenteissa tapahtuu hitaasti. Onhan tässäkin Zeit-artikkelissa herätty asiaan vasta nyt, vaikka tulokset ovat huonontuneet tasaisesti jo kymmenen vuoden ajan.
Maija Yrjä
Jutun kirjoittaja on Berliinisssä asuva valtiotieteiden maisteriopiskelija.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.