Tilastokeskuksen tuoreimmat luvut julkaistiin jo viime toukokuussa, mutta asiasta ei ole pidetty suurta meteliä.

Varmaankin ymmärrettävää, kun miettii yhteiskunnallista kontekstia: sota Ukrainassa, Suomen Nato-hakemus ja sen jättäminen täyttivät uutisotsikot ja niin, olihan se koronakin edelleen olemassa. Kesällä piteli ilmoja, ja syksyllä jännitettiin taas Natoa ja energiakriisiä.

Työtaisteluja oli 2021 ainoastaan 55, kun niitä oli ollut vuotta aiemmin 108. Vuoden 2021 työtaisteluista 43 oli lakkoja ja 7 ylityökieltoja. Tilastokeskus laskee työtaisteluihin myös niillä uhkaamisen.

2000-luvun kehitys on nähtävissä alla. Yksittäiseen piikkiin, vuoden 2005 työtaisteluaaltoon, on eroa 300 työtaistelun verran.

Lisää aiheesta

Nyt tuli arvio, alkavatko lakot 1. helmikuuta – moni kysymys hiertää kivenä kengässä

Milloin loppuu kuurupiilo? – Keitä työnantajien neuvottelustrategia hyödyttää, yrityksiä vai järjestöjä?

Ay-asiantuntija avaa Demokraatille turbulentin työmarkkinatilanteen taustat – “Emme vielä tiedä mihin tämä päättyy”

ON selvää, että vuoden 2021 luvuissa näkyvät koronapandemian vaikutukset. Hiljaisemman vaiheen jälkeen vuoden 2021 viimeisellä vuosineljänneksellä työtaisteluissa menetettiin 25 200 työpäivää, joka oli 74 prosenttia koko vuoden menetetyistä työpäivistä.

Tilastokeskuksen luvut vuodelta 2022 saadaan toukokuussa. Viime vuonna suurta huomiota sai ainakin Paperiliiton lakko, joka kesti 112 päivää. Tyypillisesti lakot ovat kuitenkin lyhyitä.

Oikeistoleirissä tilastoja ei kuitenkaan katsota suu messingillä, vaikka lakkoja on ollut viime vuosina kauttaaltaan maltillisesti. Vielä 1980-luvulla työtaisteluja oli keskimäärin 1 360 vuodessa, siis noin kymmenkertaisesti viime vuosiin verrattuna.

KOKOOMUKSEN puheenjohtaja Petteri Orpo on sanonut esimerkiksi vuonna 2018, että lakkoiluun liittyvät pelisäännöt ”eivät ole tästä päivästä”. Hänen mukaansa laittomien lakkojen sakot ovat liian matalat ja tukilakkoihin ja poliittisiin lakkoihin ryhdytään liian helposti.

Kokoomuksen voimassa olevan puoluekokouspäätöksen (2022) mukaan koko työrauhalainsäädäntöä on uudistettava vastaamaan paremmin 2020-luvun työmarkkinoita. Puolueen mukaan uudistettava on niin korvausjärjestelmää, sallittujen lakkojen määritelmää ja myös työriitojen sovittelua koskevaa lainsäädäntöä.

“Suomessa voimassa oleva lainsäädäntö ei rajaa tukilakko-oikeutta. Tukilakko saattaa siten olla vaikutuksiltaan suhteeton verrattuna sen kohteena olevaan työriitaan. Tällöin aiheutuneet vahingot voivat olla täysin kohtuuttomia. Suomessa myös poliittiset lakot ovat laajasti sallittuja, vaikka monet muut maat ovat niitä lainsäädännöllä rajoittaneet”, kokoomus kirjaa hyväksytyssä puoluekokousaloitteessa.

Työnantajien keskusjärjestö EK on puolestaan vaatinut jo pitkään laittomien lakkojen ja poliittisten lakkojen seurausten kiristämistä. Sen omien tilastojen mukaan vuoden 2021 työtaistelutoimenpiteistä 85 % oli laittomia.

Pääpiirteissään työtaistelu on laillinen, jos se ei kohdistu voimassa olevaan työehtosopimukseen. Lakon laillisuuden ratkaisee viime kädessä työtuomioistuin.

SAK:n mukaan poliittisten lakkojen ensisijaiset tavoitteet eivät liity työehtoihin, vaan työtaistelulla ajetaan poliittisia tai yhteiskunnallisia päämääriä. Tukilakolla taas muut ammattiliitot tukevat toisen ammattiliiton työtaistelua tai yhden ammattiliiton muiden sopimusalojen työntekijät tukevat yksittäisen sopimusalan työntekijöitä.

TYÖTAISTELUJA tai lakkoja ei järjestetä koskaan huvikseen tai muuten vain kiusaksi, mikä on toisinaan unohtua. Vuonna 2021 työtaistelujen yleisin syy oli työnjohtoon liittyvä perustelu. Oikeiston arvostelemiin “tukitoimenpiteisiin” liittyviä työtaisteluja oli vuonna 2021 vain 5 kappaletta eli kymmenesosa.

Koska työtaistelut syntyvät tarpeesta puolustaa työntekijää, omaa tai kaveria, menneisyys ei ennusta tulevaa. Tilanne elää ja ajat muuttuvat. Kuten tänä vuonna, kun inflaatio ja energian korkeat hinnat kurjistavat palkansaajien elämää.

Kuluvasta vuodesta voi tulla ihan oikeassa lakkomielessäkin vilkas, jos uhkakuvat toteutuvat, eikä sopua saada heti aikaan neuvottelemalla. Valtakunnansovittelijan toimistolla on parhaillaankin vilskettä. Myös työnantajat voivat ja saavat katsoa peiliin.