Kyseessä on vasta jäsenmaiden kanta, ja neuvottelut asiasta jatkuvat seuraavaksi EU-maiden, Euroopan parlamentin ja komission kesken.

Suomi tavoitteli selvästi tiukempia päästörajoja. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) luonnehti tiedotteessa neuvottelutulosta pettymykseksi. Hän pitää kuitenkin tärkeänä, että jäsenmaiden kesken saatiin aikaan ratkaisu, joka edellyttää välittömiä toimia autonvalmistajilta.

Henkilöautoissa kompromissi on tiukempi kuin komission esitys, mutta löysempi kuin parlamentin tavoite. Jäsenmaista etenkin Saksa ja itäisen Euroopan maat ovat vastustaneet kireitä päästörajoja. Saksa on suurten autonvalmistajien kotimaana huolissaan, että liian korkeat tavoitteet haittaisivat vientiä ja työpaikkoja.

Saksan ympäristöministeri, sosialidemokraatteja edustava Svenja Schulze sanoi AFP:n mukaan, että hän olisi halunnut tukea kunnianhimoisempaa linjaa, mutta hän puolusti neuvotteluissa hallituskumppanin ja liittokansleri Angela Merkelin CDU-puolueen näkemystä.

Ministerit sopivat Luxemburgissa myös EU-maiden tavoitteista joulukuussa Puolan Katowicessa käytäviin ilmastoneuvotteluihin, joissa arvioidaan kolmen vuoden takaisen Pariisin ilmastosopimuksen toteutumista käytännössä.

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk.) mukaan YK:n alaisen ilmastopaneelin IPCC:n tuore raportti ja sen viesti ilmastotoimien kiireellisyydestä näkyy EU:n valmistautumisesta joulukuun neuvotteluihin.

– EU on valmis päivittämään nykyisen päästövähennystavoitteensa vuoteen 2020 mennessä. Myös marraskuussa julkistettavan komission vuoteen 2050 ulottuvan ilmastostrategian tulee olla kunnianhimoinen.

EU:n poliittisella johtajuudella on iso merkitys Pariisin sopimuksen sääntöjen valmiiksi saamisessa, Tiilikainen sanoi tiedotteessa.

EU sitoutui Pariisin ilmastosopimuksessa vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ainakin 40 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Vertailuvuosi on 1990.

STT–ANNU MARJANEN