– Nuorten menestysmahdollisuuksia kansainvälisillä työmarkkinoilla haittaa koulujärjestelmämme, joka pakottaa koko ikäluokan pienen pohjoismaisen kielen opiskeluun. Monen nuoren uran kannalta jonkin suuren maailmankielen lukeminen olisi paljon hyödyllisempää, Terho sanoo tiedotteessa.

Terho suomii nykyistä kielipolitiikkaa vanhoilliseksi ja hölmöksi ja arvioi, että se ei ota huomioon kansainvälisten työmarkkinoiden osaamisvaatimuksia. Terho perustelee opiskelun vapaaehtoisuutta myös sillä logiikalla, että ruotsin kirjoittaminen ylioppilaskirjoituksissa on jo vapaaehtoista.

Kulttuuriministeri Terho on sitä mieltä, että ruotsin pakollisuudelle ei voida esittää järkiperusteluita, vaikka kielen opiskelusta onkin hyötyä osalle lukiolaisista.