Suomalaiset europarlamentaarikot ottivat esityksen vastaan ristiriitaisin ajatuksin. SDP:n Miapetra Kumpula-Natri sanoi tuoreeltaan, että suurin osa Suomenkin viennistä kohdistuu EU-markkinoille.

“Panostuksia tarvitaan, että jo nyt velkaantuneet EU-maat, mm. Italia ja Espanja, eivät luhistu. Tämä skenaario kauhukuva Suomelle ja EU-sisämarkkinoille. Tulevaisuuteen ja osaamiseen panostettava: Ei ole järkevää rahoittaa kuihtuvia aloja. Kysyttävä, missä uudet työt&kasvu 10, 20 ja 30 vuoden päästä? EU:n luotava uusia menestystarinoita ja tuettava olemassa olevia. Tarvitsemme vetureita”, Kumpula-Natri kirjoitti Twitterissä.

Kokoomuksen europarlamentaarikot Sirpa Pietikäinen, Petri Sarvamaa ja Henna Virkkunen pitävät komission tuoretta elvytyspakettia ja esitystä EU:n 750 miljardin euron elvytysvälineeksi tervetulleena avauksena maanosan nostamiseksi sen kohtaamasta talouskriisistä.

”Miljardien elvytysrahasta päätettäessä on välttämätöntä, että se tehdään EU:n yhteisen päätösvallan alla unionin perussopimusten mukaisesti. Parlamentin budjettivalvonnan alaisuudessa varojen oikeasta käytöstä voidaan varmistua. Oleellista on myös ymmärtää, että kyseessä ei saisi olla ilmainen tulonsiirto, vaan ehdollinen laina”, Sarvamaa sanoi tiedotteessa.

“Elpymisrahaston 750 miljardia jopa huonompi kuin Merkelin-Macronin sopimus. 500 miljardia avustuksina toisin kuin finanssikriisissä. Suomi maksaa tästä yli 8 miljardia saaden murusia. Lisäksi 250 miljardia lainaa, vastuumme 4 miljardia. Solidaarisuus. Siihen jo aikaisemmin 540 miljardia euroa. Ei tällaiselle.”

Vihreiden Ville Niinistö totesi puolestaan, että EU-komission esitys elpymisrahastosta ja rahoituskehyksestä on kannatettava.

“Sen painotukset ovat oikeita: ilmastonsuojelu, digitalisaatio, teknologiajohtajuus, tutkimus. Ilman investointeja edessä olisi EU:n ja Suomen taantuminen. Tällä esityksellä Eurooppa ottaa johtajuutta”, Niinistö kirjoitti Twitterissä.

Vasemmistoliiton Silvia Modig sanoi, että esityksessä on positiivista askel solidaarisempaan suuntaan ja painotus vihreässä elvytyksessä.

“Pakettia tarkoitus rahoittaa myös kasvattamalla EU:n omia varoja. Uusia varoja päästökaupasta, hiilitulleista, muovi- ja digiveroista. Uudelleenrakennus on järkevää tehdä samalla, kun muutamme rakenteita pysyvästi ilmastokestävämmiksi.”

EU-komission esitys mittavaksi elpymisrahoitukseksi ei täysin vastannut sitä, mitä Suomi olisi toivonut. Eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen (sd.) mukaan Suomi piti ensisijaisena, että rahoitus olisi ollut lainamuotoista.

”Elpymisrahasto on suurin piirtein odotetun kokoinen, tuen osuus on suurempi kuin odotimme. Kaikki rahoitus ohjataan jäsenmaille MFF:n EU-ohjelmien kautta. Käyttökohteissa on tärkeitä uudistuksia ja investointeja, kuten vihreä talous, digitalisaatio ja T&K&I.”, ministeri kirjoittaa Twitterissä.

Elpymissuunnitelmassaan komissio ehdottaa NextGenerationEU -nimisen uuden elpymistä tukevan välineen perustamista. Uusi väline on tarkoitus sisällyttää EU:n uudistettuun monivuotiseen rahoituskehykseen.

Tarvittavat varat saadaan korottamalla omien varojen enimmäismäärä väliaikaisesti kahteen prosenttiin suhteessa EU:n bruttokansantuloon, jolloin komissio voi lainata rahoitusmarkkinoilta 750 miljardia euroa.

NextGenerationEU -välineen 750 miljardin euron määrärahat sekä EU:n vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen kohdennetut määrärahalisäykset nostavat EU:n rahoituskapasiteetin yhteensä 1,85 biljoonaan euroon.

Lisärahoitus kanavoidaan EU:n ohjelmien kautta ja maksetaan takaisin pitkän ajan kuluessa EU:n tulevista talousarvioista, kuitenkin aikaisintaan vuonna 2028 ja viimeistään vuonna 2058.

Suunnitelman tänään esitellyt Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen totesi, että elpymissuunnitelman avulla kriisin aiheuttama valtava haaste muuttuu mahdollisuudeksi.