– Tämä on pakkotyölaki ja lakonmurtolaki, hän summaa.

Valiokuntakäsittelyssä lakiesitykseen tulleet muutokset ovat hänen mukaansa pieniä ja kosmeettisia.

– Edelleenkään laki ei ole tarkkarajainen ja kohdistettu vain nyt voimassa oleviin työtaistelu-uhkiin. Käytännössä laissa on ensisijaisena keinona mahdollisuus hakea työtaistelun siirtämistä ja keskeyttämistä, Kirvesniemi summaa.

– Tähän liittyy kuitenkin ohituskaista eli voidaan hakea suoraan lakon kieltämistä. Käytännössä tämä poistaa koko lakko-oikeuden. Oikeus lakon kieltämiseen pitäisi olla vasta viimesijainen keino, kun kaikki muut on käytetty. Myös lakon kieltämisestä pitäisi seurata hoitajille kompensaatio. Nyt sitä ehdotetussa laissa ei ole. Selvää on, että työnantajat käyttävät lakon kieltämistä ja se on todella rankka keino. Hoitajilla ei ole enää lakko-oikeutta tämän jälkeen, Kirvesniemi näkee.

Kirvesniemi toteaa, että tällä hetkellä hoitajaresurssi on viety niin äärimmilleen, että suojelutyöhön joudutaan antamaan liki koko hoitajaresurssi.

Kirvesniemen mukaan jo kevään lakkojen aikana oli työpaikkoja, joissa työnantaja pyysi suojelutyöhn enemmän henkilökuntaa kuin heillä on normaalissa työvuorossa.

– Tämä oli yksi syy, minkä takia me emme olisi antaneet teho-osaston lakkoihin liittyen suojelutyötä.

POTILASTURVALLISUUSLAISTA POISTETTIIN eduskuntakäsittelyn aikana mahdollisuus määrätä sote-alan ammattilaisia uhkasakon nojalla töihin. Sen sijaan uhkasakko voidaan kohdistaa työntekijäjärjestöihin eli Superiin ja Tehyyn.

– Kun puhutaan järjestöjen sakoista on selvää, että niiden tuleekin olla tuntuvia, että niillä olisi jotakin vaikutusta. Voidaan puhua miljoonien eurojen uhkasakoista, jotka tietenkin lankeavat maksuun siinä tilanteessa, jos määräyksiä ei noudateta, sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Markus Lohi (kesk.) sanoi tänään.

Uhkasakosta ei varsinaisesti säädetä potilasturvallisuuslaissa.

– Kyllähän me Tehyssä noudatamme lakia niin kuin on tähänkin asti noudatettu. Kaikki meidän toimemme ovat olleet lainmukaisia. Olemme noudattaneet myös käräjäoikeuden päätöstä sairaanhoitopiirien tehtyä turvaamistoimihakemukset, Else-Mai Kirvesniemi toteaa kysyttäessä uhkasakoista.

Kirvesniemi katsoo myös, että uhkasakot tehostavat eduskunnan päätöstä, jolla hoitajilta riistetään lakko-oikeus.

– Jos ei ole lakko-oikeutta, on vaikea nähdä, miten ihmeessä hoitajien palkkakiista ratkaistaan. Kyllä eduskunta on nyt tässä asettumassa hyvin tehokkaasti työnantajan puolelle pöytää istumaan.

Kun Kirvesniemeltä kysyy eri puolueiden toimista ja manöövereistä potilasturvallisuuslakia sorvattaessa, kiitosta ei heru.

– Minun mielestäni on hämmästyttävää, että tällainen laki menee eteenpäin ja ketään ei näytä aidosti kiinnostavan itse ongelman ratkaiseminen eli hoitajapula ja palkat. Kovasti nyt vouhkataan tämän lain kimpussa, jolla saadaan hoitajilta lakko-oikeus pois. Selvää on että palkka-asian ratkaiseminen vaatii rahaa. Sitä on vain ja ainoastaan hallituksen pussissa.

Kirvesniemi ei kommentoi millään tavalla, ovatko järjestöt olleet hallituksiin yhteydessä tai miten neuvottelut valtakunnansovittelijan pakeilla etenevät. Tämä linja on sovittu neuvottelijoiden kesken yhteisesti.

Käräjäoikeus teki hiljattain väliaikaiset turvaamistoimipäätökset liittyen kolmeen sairaanhoitopiiriin julistettuihin teho-osastojen lakkoihin. Tehy oli itse tiedotteessaan nostanut turvaamistoimipäätöksen hakemista esiin työnantajan mahdollisuutena.

– Toki vastustamme väliaikaisia turvaamistoimipäätöksiä. Halusimme tuoda vain julki sen, että lainsäädännössä on olemassa keinoja ja meillä on olemassa sitä varten riippumaton käräjäoikeus, joka voi käsitellä näitä asioita. Hoitajia ei sinällään tarvitse kohdella eri tavoin kuin muita aloja, Kirvesniemi perustelee.

HOITAJAKENTÄN REAKTIO potilasturvallisuuslain säätämiseen on Kirvesniemen mukaan täydellinen tyrmistyneisyys.

– Ihmiset ovat todella surullisia ja vihaisia ja he todella kokevat olonsa arvottomiksi. He ovat kuitenkin kahden ja vuoden ajan täysin väsymättä hoitaneet suomalaiset läpi koronakurimuksen. Nyt kun he odottavat, että vihdoin ja viimein heidät palkitaan asianmukaisella palkalla, eduskunta päättääkin säätää tällaisen lain. Meillä oli tänään suuri määrä vihaisia hoitajia eduskuntatalon edessä kertomassa mielipiteensä.

Kansalaisia on puhuttanut, miksi hoitajajärjestöt kohdistivat lakon nimenomaan teho-osastoihin.

– Tehohoitajilla on lakko-oikeus siinä missä muillakin. Tuli erittäin konkreettisesti esiin ja oli tarkoitus näyttää se, miten tärkeää ja vaativaa työtä he tekevät. Sitä ei käytännössä pystytä korvaamaan kenenkään toisen työpanoksella, ei edes lääkärien, joilla on moninkertainen palkka. Nämä korvaamattomat hoitajat saavat 2600 euroa peruspalkkaa. Palkan ja työn vaativuuden arvostus ei ole kohdallaan.

Teho-osaston lakko olisi kuitenkin voinut asettaa ihmisiä hengenvaaraan. Kirvesniemi toteaa tähän, että lakon julistuksen tarkoitus on ollut pyrkiä vauhdittamaan neuvotteluja ja saavuttamaan sovinto.

– Eihän kukaan lakkoa halua eikä se ole mikään itsetarkoitus. Nyt työnantajapuoli on käyttänyt heillä käytössä olevia oikeuskeinoja ja he ovat hankkineet siihen väliaikaisen turvaamistoimipäätöksen ja sitä kautta estäneet teho-osaston lakot.

– Voin vain painottaa sitä, että hoitajapula on asia, joka vain kertakaikkiaan täytyy yhteiskunnassa ratkaista. Toivoisimme, että valtiovalta suhtautuisi riittävällä vakavuudella siihen. Olemme jo yhdeksän kuukautta yrittäneet saada sopimusta Kuntatyönantajien kanssa aikaan. Nyt kun eduskunta on lainsäädäntöpuuhiin ryhtynyt, toivoisin, että siltä löytyisi palkka-asiaan samanlaista tarmoa.